Meeqqanik inuusuttunillu ilanngutitinneqarneranni najoqqutassat – Eqimattanngorlugit oqaloqatiginninneq - MIO.GL
Meeqqanik inuusuttunillu ilanngutitinneqarneranni najoqqutassat – Eqimattanngorlugit oqaloqatiginninneq

Tunulequtaa

Najoqqutassiat uku qanoq meeqqat inuusuttullu pissutsini imminnut tunngasuni ilanngutitinneqarneranni ilitsersuutaapput.

Najoqqutassiat ima immikkoortinneqarput:

  1. Ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninneq
  2. Eqimattanngorlugit oqaloqatiginninneq

Najoqqutassiami uani ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi periutsit allaaserineqarput. Meeqqat eqimattanngorlugit oqaloqatiginninnernut najoqqutassiat allat nassaassaapput.

Najoqqutassiat MIO’p Meeqqanik isiginninnera ilaatinnagu isiginiarneqarsinnaanngillat, taamaattumik taanna najoqqutassianit siulliulluni saqqumivoq. Meeqqanik inuusuttunillu suliaqartut imaluunniit meeqqat pillugit sulaqartut tamarmik ataatsimoorlutik meeqqanik isiginninnerminnik suliaqarnissaannik innersuuppagut, tamanna meeqqqat naapinnerannut, tusaaniarnerannut oqariartuutaasalu paasinissaannut pingaaruteqarmat.

Nunat assigiinngitsut akornani sammisaq pillugu atuagassiat assigiinngitsut najoqqutassiat suliarinerani isumassarsiorfiupput, pingaarnertut Antologien Børn som informater, Danmarkimi Børnerådimit saqqummersinneqartoq aamma ”Samtaler med børn”, Karen-Asta Bo-mit aamma Ingrid Gehl-imit ilanngutassiarineqarsimasoq. Najoqqutassiat ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu MIO’p meeqqqanik oqaloqateqartarnermik amerlanerusunik misilittagaqaleriartuaarnerani ineriartortinneqassapput.

Najoqqutassiat inersimasunut ilisimasalinnut, psykologi-mik imaluunniit inunnik isumaginnernermik tunuaqutaqanngikkaluartunut, assigiinngitsunik sulinermut atatillugu peqquteqarlutik meeqqanut ataveqartartunut ikiuutaallutillu tapersersuisuussapput.

 

Aallaqqaasiut – ”Nothing about us without us”

Pissutsini imminnut tunngasuni meeqqat nipaat akuttusuuginnarmik tusaaniarneqartarpoq. Taakku pillugit ullut tamaasa aalajangiisoqartarpoq, meeqqat tusarniarneqaqqaanngitsut. Tamanna ileqqorinngilarput imaluunniit eqqarsaatiginngilluinnartarlugu. Kalaallit Nunanni meeqqanik inuusuttunillu ilanngutititsineq pillugu misilittagaqariartuaarnermut peqatigitillugu najoqqutassiat ineriartortinnissaat neriutigaarput, ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu saqqummersillugit allat eqqartuussisoqarnermi, inunnik isuginnittoqarfinni, peqqinnissaqarfimmi aammalu ilinniagaqarnerup iluani suliallit atorsinnaaniassammatigit. Taamatut aamma inatsinik allanngortitsinerni imaluunniit inatsisiliornerni meeqqanik inuusuttunillu ilanngutititsineq tusarniaanerni aalajangersimasumik ingerlanneqartartariaqarpoq.

FN’p meeqqat pillugit isumaqatigiissutaani meeqqat inuusuttullu ilanngutitinneqartarnissaat piumasaqaataavoq aamma MIO’p meeqqat pissutsini imminnut tunngasuni tamani ukioqqortussusertik inerisimanertillugu aallaavigalugit ilanngutitinneqartarnissaat tunngavigaa.

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput aamma uagut inersimasutut meeqqat inuusuttullu naalaarnerisigut ilikkagassarpassuaqarpugut. Meeqqat misilittagaat oqaluttuassartaallu aallaavigitillugit isiginninnerat isumaallu pillugit naalaarnerat uagut ilisimasanik naleqarluartunik pissarsiffigissavarput.

Periutsimi eqqarsaat tunngaviusoq tassaavoq meeqqat akornusernagit naalaarneqarnissaat imaluunniit oqaatigisaat illit nammineq naleqartitannik, isummannik imaluunniit paasinninninnik akunagit. Uagut inersimasutut inersimasut allat naapinnerisulli killiliissaagut, kisiannili pisuni assigiinngitsuni qanoq initutiginissatsinnut imaluunniit maniguunnerunissatsinnut tusarnaaginnartutullu inissisimanissatsinnut ersarinnerusunik killiliinissarput eqqumaffigissavarput. Eqqarsaat tunngaviusoq taanna ataasiakkaarlugit imaluunniit eqimattanngorlugit oqaloqatiginninnerni tungaviuvoq.

Meeqqanik oqaloqatiginninnerit piuminaatsuusinnaapput unamminartuusinnaallutillu, kisiannili pissarsiviullutik. Illuatungaatigut inersimasup najuulluni tusaaniarlunilu pinissaanut piumasarisat ajornaatsuupput illuatali tungaatigut meeqqap paasissutissiissutaasa peqqissaarluni suliarinissaannut aamma paasinissaannut piumasaqaatit annertuujullutik, aammalu meeraq ataqatigiissumik annertuallaamik akisussaassusilernagu. Peqatigitillugu oqaloqatiginninnerni imaannaanngitsuni akunnattoorfiit assigiinngitsut, siumoorluni isigiuminaassinnaasut, pisut pillugit iliuuseqarsinnaajumalluni eqqarsaatigereersimasassaagaluit takkussinnaasarput.

Ataasiakkaanik oqaloqateqarnermi meeqqap inersimasullu akornanni tatigeqatigiinneq ineriartortinneqartariaqarpoq.

Meeqqat inuusuttullu ilanngutitinneqarneranni siunertaq pingaarneq tassaavoq assigiinngitsunik meeqqat tungaanniit isiginnissinnaalernissaq, tamanna amerlanertigut inersimasut isiginninerannit allaasarpoq. Taamaalillutik meeqqat oqariartuutaat meeqqat inuunerannik paasinninnermut, meeqqat eqqarsaataat, misigisimasaat misigissutsillu meeqqap eqqarsaatigisai pillugit paasinninnissamut tunngaviit pilersarput.

Meeqqanik ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnerni inersimasutulli piumasarisat, ataqatigiinnerit imaluunniit meeqqat ataasiakkaat pillugit isikkiviitsigut inissisimanerit aallaavigineqartussat assigiinngitsorujussuusinnaapput, taamaattumik oqaloqatiginninnerup meeqqap oqaaserisaa aallaavigalugu ingerlanneqarnissaa pingaartuuvoq, ajornartorsiut nalinnginnaasoq piinnanngikkaluarlugu. Meeqqap oqariartuutaa oqaluttuarineqarneranut ataqatigiissillugu isigineqassaaq.

Oqaatsit pingaaruteqartorujussuupput, uagullu nalinginnaasumik oqaatsit meeqqap atorluarsinnaanerusatik atorlugit oqalussinnaanissaminnut periarfissinneqartariaqarnerannik isumaqarpugut. Tamatigut qallunaatuumut aamma kalaallisuumut nutserisoqartassaaq/oqalutseqartassaaq aammalu sapinngisaq naapertorlugu oqaatsit allat atorlugit periarfissiisoqassaaq. Meeqqat sapinngisamik isummamik misilittakkamillu aninniarneranni oqaatsit aporfittut misigissanngilaat, uagullu inersimasutut inaarutissanik pitsaasunik nassaarniarnissaq suliassaraarput, kalaallitsut qallunaatullu ingerlanneqarsinnaaniassammata.

MIO-mi 2012 – 2015 anguniakkani aamma killiliussatsini meeqqat eqimattakkaat oqaloqatigineqartussaanerat atuarneqarsinnaavoq, assersuutigalugu ilisimasalittut eqimattami marloriarluni – sisamariarluni ataatsimiinnerit, ilisimasalittut ataatsimiinneq ataasaq, najugarisani ingerlanneqartussat imaluunniit ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnerit, meeqqat isumassarsinerisigut, apersuinernut imaluunniit misissuinernut ilaatillugu.

 

MIOp meeqqanik isiginninnera:

Meeqqat inersimasutulli naleqarput. Tamanna inersimasut meeqqanik ataqqinnittumik pissuseqartussaanerannik aammalu meeqqat immikkut pisariaqartitaa eqqarsaatigineqartassanerannik isumaqarpoq.  MIO isumaqarpoq meeeqqat pitsaanerpaamik inuuneqarnissaannik tuniumallugit, inersimasut piumasaqarnissaminnut sapiissuseqassasut, killiliisassasut aamma unammilliisassasut.

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput. MIO isumaqarpoq, meeqqat tusaaneqarnertik  aammalu demokratiskiusumik sulinermi akuunertik misigissagaat. Tamanna meeqqat ukioqqortussusertik aamma inerisimassusertik eqqarsaatigalugu aalajangeeqataasasssanerannik isumaqarpoq. Meeqqat oqariartuutaat aamma oqaaserisaat ilumoorunneqassapput aammalu sapinngisaq naapertorlugu tamanna aallaavigalugu iliuuseqartoqartassaaq.

Meeqqat alliartornerat aamma ineriartornerat ataatsimoortutut isigineqassaaq. Tamanna meeraq inuunerissuussappat, meeqqap timikkut, tarnikkut, anersaakkut, ileqqorissaarnermut aamma inooqatigiinnermi ineriartornissaata piumasaqaataaneranik isumaqarpoq.

Inersimasut meeqqat peqqissumik toqqisimanermut, asanninnermut, killissaqarnermut aamma akuersaarneqarnermut attuumassuteqarlutik alliartornissaannut akisussaasuupput. MIO isumaqarpoq meeqqat ingersimasullu akornanni peqqissumik attaveqatigiinneq, meeqqat imminnut avatangiisiminnullu tunngasunik peqqissumik isummersinnaalernissaannut piumasaqaataasoq.

Meeqqap pisariaqartitai siulliussapput. Tamanna, meeqqamut akisussaasup meeraq nakkutigisinnaanngippagut pisortat meeqqamut tunngasut, soqutigisaasa atugaasalu eqqanaarneqarnissaannut akisussaasuunerannik isumaqarpoq. MIO isumaqarpoq siullermeersumik isumanerluuteqartoqarpat iliuuseqartoqartariaqartoq. Sukkulluunniit meeqqap pisariaqartitai pingaarnerutinneqassapput, angajoqqaat, aningaasaqarneq pissutsillu allat eqqarsaatiginerunagit.

Meeqqat tamarmik qanilaartumik, akuersaartumik aamma pimoorussisumik naapinneqassapput. Meeqqat inersimasullu akornanni tatiginneqatigiileriartornissap ineriartortinnissaa pingaaruteqarpoq. Inersimasut meeqqat oqariartuutai pillugit oqaloqatigiinnissamut aamma paasinninnissamut imminnut piffissaqartilluassapput. Inersimasut oqaatsinut naleqqiullugu iliuutsitik ilisimaarisariaqarpaat. MIO isumaqarpoq, inersimasut tamarmik meeqqanut pitsaasumik maligassiuisuusariaqartut.

MIO isumaqarpoq, meeqqap inuunera meeraq pillugu siusinnerusukkut pisimasut, massakkut pisut siunissarlu eqqarsaatigalugit ataatsimoorlugit isigineqassasoq.

Meeqqanik eqimattanngorlugit oqaloqatiginninnermi periaaseq: 

  1. Piareersarneq
  2. Paasissutissiineq aamma attaveqaqqaarneq
  3. Paasissutissiilluni ataatsimiineq
  4. Naapinnerup siulliup pilersaarusiornera
  5. Siullermeerluni naapinneq
  6. Aappassaarluni naapinneq – naapinnerit amerlanerusinnaapput

 

    1. Piareersarneq

Sammisassaq meeqqanik oqaloqatigiissutiginiakkat, isumaannik mislittagaannillu tusagaqarfigiumasat toqqarneqareerpat meeqqat attaveqarfigitinnagit immikkoortut piareersariigassatit skemamut inississorneqassapput. Tunngaviusumik naammassineqartariaqartut makkuusariaqarput:

  • Sammisaq imaluunniit sammisat suut pillugit meeqqat oqaloqatigerusuppigit?

Piareerluinnarlugit suliarikkit, ersarinneruniassammata suleqatit avataaniittoq peqatigulu misissuataarsinnaavarsi

  • Meeqqat naapinnissaannut suna siunertaava?

Naapeqatigiinnermi sunik pissarsiniarnivit ilisimaarinissaapingaartuuvoq, taamalillutik meeqqat aamma sunik ilanngussinissartik ilisimassavaat. Suleqatinnut imaluunniit meeqqamut ilagisartakkanut sammisaq nassuiarlugu misiliguk. Samminiakkat paasinngippassuk ersarinnerulersissavat, meeqqat suniarnerit qanorlu ikiuunnissartik paasisinnaaniassammassuk.

  • Meeqqat kikkut oqaloqatiginiarpigit? Qassinik ukiullit oqaloqatiginiarpigit?

Immikkut misilittagaqartuussappat imaluunniit eqimattami peqataasut amerlasuujussappat – tassani samminiarlugu toqqakkat apeqqutaavoq. Meeqqat ukioqqortussusiat inerisimanerallu eqqarsaatigiuk

  • Meeqqat qassit oqaloqatigiumavigit?

Assersuutigalugu amerlanernit sinniisuussappat aammalu qassit oqaloqatiginissaat tulluartuua aamma piviusorpalaarneri amerlassusissaannut tulluuppa?

  • Inummik toqqissisimaffiusumik najuuttussamik toqqaasoqarnissaanut pisariaqartitsisoqarpa?

Inuup toqqissimaffiusup qanoq inissisimanissaanut qanorlu najuutsiginissaanut pilersaarusiortoqassaaq. Inuk toqqissisimaffiusoq meeqqamik imaluunniit meeqqanik eqimattanik sivisuumik attaveqarsimasuussaaq aammalu inuup toqqissisimaffiusup naleqquttumik siunissami meeqqamut attaveqaataanissaa kingornagullu paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaanissaa eqqanaarneqassapput. Inuk toqqissisimaffiusoq atsioqatigiinnikkut isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaavoq.

  • Sulisut meeqqanik oqaloqatiginnittussat pikkorissartinneqarnissaannik pisariaqartitsisoqarpa?

Suliffiup iluani naatsunik, killiffinnik assigiinngitsunik misissuiffiusunik aammalu oqalliffiusunik pikkorissaasoqarsinnaavoq, assersuutigalugu najukkami meeqqanik oqaloqatiginninneq pillugu pikkorissaaneq.

  • Meeqqanik oqaloqatiginninninni sakkut suut atussavigit?

Meeqqat pisumi aalajangersimasumi assiliisinnaaniassammata, nipinik aamma videomik immiussisinnaaniassammata imaluunniit filmiorsinnaaniassammata assiliivik imaluunniit videomik assiliissut atorneqassappat, imaluunniit namminneq mobilitik atussavaat? Qiortakkanik assilialiorsinnaaniassammata pappilissat imaluunniit pappilissat qeratasuut imaluunniit eqqarsaatitik allassinnaaniassammatigit whiteboard pisariaqarpat?

  • Malittarinneqqinnissannut pilersaaruteqarpit?

Meeqqanik pisoq pillugu sanngiitsunik oqaloqateqaruit,imaluunniit misilittakkaminnik oqimaassinnaasunik oqaluttuartussaappata, assersuutigalugu meeqqat inissinneqarsimasut, qanoq malittarinninnissannut pilersaaruteqassaatit aammalu pisariaqarpat meeqqap ikorneqarnissaa eqqanaarlugu. Pilersaarut taamaattoq meeqqat attaveqarfigilertinnagit suliarineqassaaq.

  • Inaarneri sumut atorniarpigit?

Meeqqat ingerlasup siumoorlugu eqqarsaatigineqaqqissaarneqarsimanera ilimasuutigaat aammalu illit ilisimalikkatit sumut atorniarneritit ilisimarususullugu. Meeqqat oqaloqatigilertinnagit nassuiaatissavatit.

  • Kingorna meeqqat qanoq malinnaasinnaappat?

Piffissamik annertuumik allannguuteqarfiusunik pilertoqarsinnaavoq, taamaattumik ilisimasamik qanoq ingerlateqqinneqarsimanerat imaluunniit ilanngussatik qanoq kinguneqarsimanersut pillugit paasissutissinneqarnissaannut pilersaarummik piareersimatitsigit. Inuk toqqissisimaffiusoq peqatigalugu pilersaarusiorsinnaavutit.

Eqqarsaqqissaanissamut sulinissamullu piareersarnissamut piffissaliisoqassaaq, taamalilluni ingerlasoq tammarmi eqqarsaatigineqareersimaniassammat aammalu illit piareersarnerit aallartissinnaaniassagakku, assersuutigalugu psykologimik , inummik toqqissisimaffiusumik il.il. isumaqatigiissuteqarnissamut, tamaalillut illit aamma suleqatitit ingerlasumut toqqissisimasinnaaniassagassi, tamaasa oqallisigereerlugit piareersarnerlu aallartitsinnagu. Sammisaq, siunertaq eqimattamilu peqataasussatut toqqakkatit meeqqat pineqarnerannik tunngaveqassaaq aammalu aatsaat meeqqat oqaloqatiginerisigut sammisaq pillugu ilisimasanik pissarsisinnaanermut tamanna kisimi aqqutissaavoq. Meeqqat tusaaniarnissaannut ilumoortumik soqutiginninnissat taassuminngalu takutitsinissat pingaaruteqarput.

 

    2. Paasissutissiineq siullermeerlunilu attaveqarneq

Meeqqat attaveqarfiginiarnerannut piffissaq sivisusinnaavoq, piffissaagallartillugu aallartigit. Paasissutissat pitsaasut ersarissullu meeqqat suleqataallutik peqataanissaannut misilittakkaminnillu agguaassinissaannut tunngaviupput pingaaruteqartut. Meeqqat inersimasullu meeqqat avataanniittut, naggataatigut meeqqat peqataanissaannut isummertussat ingerlasoq tamaat pillugu paasissutissinneqarnissaat pingaaruteqartuuvoq. Makku isumaliutigikkit:

  • Qanoq meeraq attaveqarfigissaviuk?

Sammisaq aallaavigalugu qanoq meeraq/meeqqat sumi attaveqarfissanerinut eqqarsarneq pissusissamisuuginnarpoq, ilaannili ajornakusoornerusinnaasarpoq aammalu attaveqarfigisartakkavit imaluunniit immikkut soqutigisaqaqatigiit, soorlu meeqqat autismemik nappaatillit angajoqqaavisa peqatigiiffiata atornissaat pisariaqarsinnaavoq.

  • Paasissutissaq qanoq ingerlateqqissaviuk?

Paasissutissat ingerlateqqinnissaanni kikkut anguniarneqarpat aamma paasissutissat qanoq tunniutissavigit – pisortatigoortuunersoq imaluunniit pineqartoq ilisimasarisimareernera apeqqutaatillugu oqarasuaat, mail imaluunniit allakkatigut saaffiginninneq. Paasissutissat amerlanertigut assersuutigalugu fritidshjem-imi, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi aqutsisumut, atuarfiup pisortaanut assigisaanullu tunniunneqartarput. Aamma apeqqutissaqaruit oqarasuaatikkut saaffiginninneq pitsaasuuvoq, allakkatigulli saaffiginninneq paasissutissiiffiunerulluni.

  • Angajoqqaatut oqartussaassutillip akuersitinneqarnissaa eqqaamajuk.

Meeqqamik oqaloqatiginnissinnaanitsinnut meeqqamut angajoqqaatut oqartussasutillip akuersissuteqarnera tamatigut pisariaqartuuvoq. Allaasumik pisuni, soorlu meeraq inissinneqarnikuusimappat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup aamma kommunip aamma/imaluunniit angajoqqaatut oqartussaassuseqartup paasitinneqartariaqarnersut isumaliutigiuk.

  • Paasissutissat tigusisussanut naleqqussakkit.

Paasissutissat inersimasunut aamma meeqqanut tunniunneqartussaappata ukiuinut tulluartuunissaat, naatsuunissaat aamma erseqqarissuunissat eqqumaffigiuk.

Makku allaaserikkit:

  1. Suliami siunertarineqartoq
  2. Inaarneri sumut atorneqassanersut
  3. Ingerlasoq oqaluttuariuk, taassuma ataani suliap sunniutaanik malugisaqarneq
  4. Kinaassutsimik isertuussiffiunersoq imaluunniit taamaannginnersoq oqaluttuariuk
  5. Meeqqap allakkanik paasissutissiisunik pinissaa isumagiuk.

Ingerlariaqqinnerup qanoq ingerlanissaa oqaluttuariuk, illit attaveqarfigiumaarlugit imaluunniit taakku ilinnut saaffiginnissanersut  allaaseralugu. Attaveqarfigukkit qaqugu attaveqarnissaasa allannissaa pitsaasuuvoq.

Paasissutissiilluni naapinnissaq piareersaruk, tamaasalu ilanngussimanerlugit isumaliutigiuk. Oqaluuserisaasanni pingaaruteqartut allattorsimaffiannik sanasinnaavutit aamma inuk toqqissimaffiusoq meeqqallu avataaniittut allat paasissutissiilluni naapinnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigalugit. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq meeraq immikkut pisariaqartitsisoq, meeraq innarluuteqartuusimappat illillu ataatsimiinnerup ingerlanissaanut immersorneqarnissat pisariaqartikkukku. Nalinginnaasup avataatigut oqalutseqarnermi atortorissarutit pisariaqassappat? Meeraq allanik pisariaqartitsiva imaluunniit pissutsinik illit eqqumaffigisariaqakkannik peqarpa?

 

    3. Afholdelse af informationsmøde

Paasissutissiilluni naapinnermi siunertaasoq tassaavoq, suliap suuneranik paasinnilersitsineq aammalu akuusut attaveqarfigilernerannik pilersitsineq. Paasisssutissat nassiunneqareersimagaluartut imaassinnaavoq arlaasa atuarsimanngikkaat imaluunniit illuatungeriinnit apeqqutigineqartunut akissuteqarfigineqarnissamik pisariaqartitsineq. Paasissutissiilluni naapinneq siunissami suleqatigiinnissamik tunngaviliissaaq aammalu imminnut siullermeersumik ilisarisimalernissaminnut periarfissinneqassapput.

Anguniarneqartut tassaapput meeqqat inersimasullu meeqqap avataaniittut. Ilaanneeriarluni akerlianik, inersimasut najuutinngitsut meeqqat naapinnissaat pitsaaqutaasinnaavoq. Taamaaliornikkut nammineq aalajangiisinnaanerminnut periarfissinneqassapput, inersimasunillu sunnerneqaratik, kisiannili tamanna pisuni ataasiakkaani nalilerneqartassaaq.

Naatsumik naapeqatigiissitsigit aamma oqariartuutitit ersarissuutikkit:

  • Tamaasa imminnut ilisarititikkit nuanarisaannillu oqaluttuartillugit.

Tassaasinnaavoq sunngiffimmi sammisartagaq, nerisassat mamarilluakkat imaluunniit nammineq atermik taasiffiusumik pinnguarneq, soorlu Tina uumasullu naqinnerup atimi aallaqqaataaniittumik aallartittoq oqaatigalugu, soorlu tigeri, taava tamarmik oqassapput ”Hej Tina!”, timiminnik tigeri ilaajutigalugu. Siunnersuuterpassuaqarsinnaavoq, kisianni pinnguaat meeqqat ukioqqortussusiannut inerisamanerannullu naleqqussagaq nassaariuk. Pingaanerpaavoq ajornaqutit siulliit ajugaaffiginissaat, tamanullu nuannersuunera.

  • Siunertap suunera aammalu sooq meeqqat misilittagaat pingaaruteqartuunersut nassuiakkit.

Kikkut meeqqat ilisimasaminnik saqqummiussaannik takunnissinnaanerannik oqaluttuutikkit aammalu kinaassuseq takuneqarsinnaanersoq imaluunniit takuneqarsinnaannginnersoq.

  • Naapittarnerit ingerlasarnerat pillugu paasissutissiigit.

Naapittarnerit sunik piumasaqaateqarfiusinnaaneri pillugu oqaluttuutikkit, taassuma ataani sumi qaqugulu, sinnerili amerlanerit paasissutissiilluni naapinnissamut toqqukkit.

  • Meeqqat suliap sunniutaanik sumi oqaloqatigineqarnissaanik oqaluttuutikkit.
  • Apeqquteqartoqarnissannut aamma illit apeqquteqarsinnaaninnut periarfissiigit.
  • Tamaasa kalerriisussaatitaaneq/nalunaaruteqartussaatitaaneq pillugu oqaluttuutikkit.

Kinaasutsiminnik isertuussisinnaanerannik aammalu oqaatigisaasa allanut ingerlatinneqarnaviannginnerinik oqaluttuutikkit, assersuutigalugu ilaqutariinni inissineqarfigisimasaannut imaluunniit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissinneqarfigisimasaannut, oqaluttuutikkilli tusakkatit meeqqamik akornusiisinnaasut pillugit paasissutissiinissannut pisussaaffeqarlutit, kisiannili meeraq tamanna pillugu oqaloqatigeqqaarumaarlugu. Toqqissisimanermik ineriartortitsinissaq pingaartuuvoq, taamaattumik tatiginninnerat kipitinnagu oqaluttuarnissat piareersassavat.

  • Maannangaaq meeqqat peqataanissaminnut akuersisinnaanerat periarfissiguk.

Meeqqap uterluni eqqarsaatigeqqaarnissaa pisariaqartippagu ajunngilaq, taamaallaalli piffissap qaqugumut killeqarnera ilisimassavaat. Meeqqat kingusinnerusukkut akuersinerminnik tunuartitsisinnaanermik ilisimanninnissaat pingaartuuvoq.

  • Visitkortimik illit assinnik assitalimmik tunikkit, taamaalillutik meeqqat inersimasullu meeqqat avataanniittut illit suleqatitillu attaveqarfigisinnaavaasi.

 

Naapeqatigiinnissap siulliup pilersaarusiorneqarnera

Naapeqatigiinnissanut meeqqat katiterneqarsimanerat, ukioqqortussisii aamma inerisimassusii aallaavigalugit naleqqussaagit. Naapinnissamik pilersaarusiorninni meeqqat aallaavigikkit, assersuutigalugu qanoq sulinininnut aamma naapeqatigiinnerit qassit ingerlanneqarumaarnissaat.

Eqimattakkaarlugit sulitikkit pitsaasumillu, meeqqat ukioqqortususaannik, inerisimassusiannik ilisarisimaqatigiinnerannillu tapersersuisumik agguataarlugit. Meeqqat arfinillit – arfineq pingasuullutik eqimattami sulinissaat pitsaaneruvoq. Ukioqatigiiaat eqimattami ataatsimi ataatsimoornissaannut immikkut maleruagassaqanngilaq, ukiuisali nikingavallaannginnissaat isumagiuk.

  • Meeqqanut tamanut angajoqqaatut oqartussaassuseqartut assigisaasalu akuersisimanissaat eqqanaaruk.
  • Naapiffissap piffissaa aalajangeruk.

Piffissaq meeqqat atuarnerannut aamma ualikkut sammisarisarsinnaasaanut naleqquttuunissaa isumagiuk. Naapeqatigiinnerit tamarmik nal.ak. sisamanik piffissalerneqartariaqarput.

  • Inimik arlaannulluunniit atassuteqanngitsumik pissarsigit.

Nerisassat iggisissallu piareersakkit, taassuma ataani snacksit nukimmik tunisisartut. Ajunngilaq meeqqat pillugit annertunerulaaraluarpata. Ini ataatsimiittarfiusoq innersuussutigineqarpoq, nerisassat piareersarnissaannut naapeqatigiinneq unitsinneqannginniassammat sassaalliisoqarfiusumik. Ualip ingerlanerani nerisassat pitsaasut, sodavandit aamma tungusunnitsut neqeroorutigisinnaavatit.

  • Meeqqap immaqalu aamma inuup toqqissisimaffiusup angallanneqarnissaminnut pisariaqartitsinerat misissoruk.

Angalasussaqarsinnaavoq illoqarfiullu iluani angallanneqarnissat pisariaqarsinnaavoq. Sillimmasiinissamut akisussaanerit eqqumaffigiuk, pingaartumik angalasoqartillugu.

  • Naapeqatigiinnissaq siioqqullugu meeqqat attaveqarfigikkit aammalu naapeqatigiinnissaq sioqqullugu ilisimasassatik tamaasa pisimaneraat eqqanaarlugu. Apeqqutissaqarnersut imaluunniit qilaanaarnersut aperikkit. Nammineerluni pulaarneq pitsaasuuvoq.
  • Inersimasut peqatigalugit malittarinnigit.

Tamarmik paasissutissat pisariaqartitatik pisimaneraat eqqanaarniarlugu tassunga piffissaliigit. Pisariaqarpat akissuteqaqqusisinnaalluarputit. Malittarinninniarlutit nammineerlutit attaveqarnissat ammaffigissavat. Inersimasut meeraq naapinnissamut ingerlaqatigippassuk naapeqatigiinnissaq pillugu piareersarsinnaavatit. Naapeqatigiinermi inersimasut najuuttarianganngillat, meeqqap oqaatigerusutaminik anitsisinnaanissaa pingaartuuvoq.

  • Atuarfik pillugu isumaqatigiissuteqarnikkut malittarinnigit.

Atuarnerup nalaani pissappat meeqqap atuannginnissaminut akuerineqarnissaa eqqanaaruk. Meeqqat ilaasa atuarfik qimakkumaneq ajorpaat, allallu sapaatip akunnerata naanerani naapeqatigiikkusuttaratik. Atuarfik meeqqap naapeqatigiinnermut peqataaneranik, sunalu pineqarnersoq pillugu paasissutissinneqarnissaa isumagiuk.

  • Naapeqatigiinnissamut immaqalu aamma tullissaannut pilersaarusiorit.

Naapeqatigiinnerit akuttuallaanngitsumik pisarnissaat iluaqutaasuuvoq, taamaalilluni eqqaamasatigut nutaajussaaq, kisiannili aamma naapeqatigiinnerup siulliup imarisai pillugit eqqarsaatiginissaannut piffissaqassalluni, naapeqatigiinerit aappaanni pisussanut nutaanik isumassarsilluni imaluunniit ilaatinneqartussat allat eqqarsaatigalugit. Nikerarsinnaaneq aamma meeqqat pisariaqartitsinerannut naleqqussarlugu unitsiartarnissamut inissaqartitsigit. Ullup ingerlanissaanut pilersaarut ilusilersorluagaq pitsaasuuvoq, taamaalilluni tamarmik pisussat pillugit toqqissisimassapput ammalu suliaqarnissamut aamma oqariartuutiminnut kiffaanngissusermik tunineqassallutik.

Naapeqatigiinnerit tullissaat sioqqullugu aaqqeriigassat inissinneqarsimassapput. Tassani naapeqatigiiffissaq, piffissaq, akuersissutit aammalu naapeqatigiinnerni sakkut atorniakkatit pineqarput.

 

    5. Naapeqatigiinneq siulleq

Init avatangiisillu kajungernartuussapput suullu tamarmik piareersarneqarsimassapput, taamaalilluni meeqqat ataatsimiinnermilu oqariartuutaat qitiutinneqassapput. Siusinaarlutik aggersinnaalluarputit piffissarlu piareersarninnut atorlugu.

  • Init piareersakkit sulinermilu atugassat iliorarlugit.

Suut tamarmik piareersimanissaat isumagiuk inilu aaqqissorlugu, suliassiissutigineqartut suliarinissaannut piareerlugu. Sulinermi atortussiat meeqqat eqqarsalersissavaat aammalu ilisimasatik aninniarlugit nutaaliorlutik sulisinnaalissapput.

  • Meeqqat naapiffissamut apuuppata naapikkit.

Meeqqat ataasiakkaarlugit oqaloqatigilaarsinnaavatit, tikilluaqquneqartutut misiginiassammata aammalu illit oqaaseqarusulereernerat maluginialereersinnaallugu.

  • Pinnguaammik imminut ilisareqartiissitsisumik pinnguaasiorit.

Meeqqat imminnut ilisarisimanngippata pinnguaat kingullermik sanaat atorsinnaalluarpat. Taamaalilluni pinnguaat ilisarnartuussaaq, eqimattamilu nutaajusunut nutaajulluni. Qinigassaq alla

tassaasinnaavoq pinnguaat nutaaq aallartissutigalugu nipilersuummik tusarnaajutigaluni ammalortunngorluni kaaviijaarluni ilasseqattaarneq.

  • Siunertarineqartoq inaarutaasullu sumut atorneqarnissaat oqaluttuariuk.
  • Ullup ingerlanerani pisussat oqaluttuarikkit aamma allat oqaluttuaralugit (nerinissat, sutornissat, il.il.).
  • Sammisassaq ilisaritiguk.

Sammisassaq ammasuussaaq piareersimassallunilu, meeqqat suliassap nassatarisai paasisinnaaniassamatigit.

  • Oqariartuutiminnik ilusilersuinerminni aamma ingerlatitseqqinnissaminni atortussaat ilisaritikkit. Allannissaat pisariaqarpat, eqimattat allanniarnerminni ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisunik peqarpat inersimasumik pisumik tamarmiusumik uppernarsaasuusussaanngitsumik ilaqarnissaaq pitsaasuusinnaavoq.
  • Meeqqat pingasut – sisamakkaarlugit eqimattaliorit, akornuserneqarnatillu sulisillugit. Najuutissaatit, kisianni nammineq oqariartuutitit atorlugit akornusiinak aamma akulikippallaartumik saaffiginaveersaakkit, taamaallaalli ikiorneqarnissaminnik atorfissaqartitsinerminnik takutitsigaangata. Meeqqat saqqummiussinissaannut piareersakkit, taamaalillutik aallartinnissaq ajornakusoorsinnaappat piareersarsinnaaniassammata.
  • Nukissaq imaluunniit aallussinissaq ajornakusoorpat unitsikkit nukimmillu tunisisusimik naatsumik sammisaqartilaarlugit. Meeqqat mikisut timiminnik aalatitsinissaminnik annertunerusumik pisariaqartitsisarput. Sammititatit meeqqat ukiunut naleqqussakkit. Tassaasinnaavoq pinnguaat, nallukattarneq, tammoorneq/skakkerneq imaluunniit avatangiisini ajornanngippat timi atorlugu pinnguaat. Tassaasinnaavoq pinnguaat memory FN’p meeqqat pillugit isumaqatigiissutaanik imaqartinneqartoq, aamma pisinnaatitaaffiit assigiinngitsut pillugit oqalliffiusinnaasoq.

Meeqqanut anginerusunut tassaasinnaavoq nikorfatillugit ammalortunngortillugit timimik atuitsiarneq imaluunniit paarlakaajaalluni sanilimik tagiartuineq. Sammisaq alla tassaasinnnaavoq issiaviit ammalortunngortillugit issiaviilli peqataasut amerlassusaannit ataatsimik ikinnerutillugit. Ataaseq qeqqani nikuissaaq arlaannillu taasaqarluni, taava taassuminnga nuanarinnittut issiavimminnik paarlaatissapput, assersuusitalugu “pizzamik mamarisallit tamarmik issiavimminnik paarlaatissapput. Issiaveqarani qeqqani inissittoq arlaannik taasaqassaaq il.il..

  • Meeqqat tamarmik nutaaliortutik sualitik naammassippatigit katersukkit.

Inaarsinerit takussaasut ilisarititsininni atukkit. Illit oqallinnermi aqutisuussaatit, eqimattallu oqariartuutitik oqaluttuariumaneraat aperalugit. Meeraq nammineq pilersissimanini pillugu nammineertillugu oqalutsiguk. Paasisaqarnerujumaguit  imaluunniit meeqqap isumaa paasinngikkukku malittarinnittumik apeqquteqarit. Saqqummiussassanut tamanut piffissaqarluarnissaq isumagiuk. Oqaaserisaasa uppernarsarnissaat isumagiuk, soorlu allallugit, immiullugit imaluunniit videomut immiullugit, sumut atorneqarnissaat aamma meeqqat suna toqqissisimanarnerutinneraat apeqqutaatillugu. Aperikkit sumullu atorneqarnissaannik oqaluttuullugit.

  • Naalaarit najuullutillu.

Unitsinnaveersaakkit aamma tamaasa inissalikkit oqarnissaannullu piffissalikkit. Nammineq naleqartitatit siumoorlutillu isummiussatit allamut inissikkit. Timit atorlugu naalaarnerit meeqqamut takutiguk. Meeqqat oqaariartuutitik oqaatigisatillu illit sulininnut ilaallutik pingaaruteqartuunerat misigissavaat. Illit apereriaatsit aamma oqariartuutaannik tigusinerit misilittakkaminnik agguaaqatiginninissaminnut piumassuseqarnerannut annertuumik pingaaruteqarput.

  • Naapeqatigiinneq naammassiuk tullianilu naapeqatigiinnissaq aammalu tassani qanoq pisoqarnissaa oqallisigikkit.

Tulliani naapeqatigiinnissaq sioqqullugu eqqarsaateqarsimagunik imaluunniit oqallisigerusutaminnik isumassarsisimagunik illit sumi pissarineqarsinnaaneraatsit oqaatigiuk.

  • Meeqqat ullumikkumut qutsavigikkit!

Ullup qeqqasiornermi imaluunniit unitsiarnerni meeqqat nammineerlutik oqalunnerulernissaannut isummaminnillu naleqarluartunik anitsinissaannut periarfissat takkussinnaappput. Meeqqat oqalunnissaannut piffisalligit inissaliillutillu, aamma unitsiarnerni.

 

    6. Naapeqatigiinerup tullia imaluunniit tullii

Naapeqatigiinnerup tulliani sammisap itisilernerunissaanik periarfissiissaaq.

  • Siullermik ataatsimiinnerup inaarneri naatsumik eqikkaaffigikkit.

Ullumi sammisap itisilerneqarnissaa aamma piffissaqarluni oqallisiginissaa siunertaasoq oqaluttutikkit. Meeqqat kingullermerniit eqqarsaatigisimasaminnik imaluunniit oqaatiginngitsoorsimasaminnik oqaaseqarnissaannut periarfissikkit.

  • Meeqqat peqatigalugit sulinerup ingerlaqqinnissaa aalajangersinnaavarsi imaluunnniit illit ullup qanoq ingerlanissannut sakkussanik peqarsinnaavutit. Meeqqat ukiui, sammisap pissusii aammalu piffissaq atorneqarsinnaasoq qanoq sivisutiginersoq apeqqutaapput. Atortussanik assigiinngitsunik piareersimatitsigit, soorlu skot puukui karsinnguit, pappilissat qeratasuut, aviisikut, qiuutit il.il..  Asessersuutigalugu meeqqat immikkut nuannaarisaminnik katersivissaannik illerfiusannguamik sanasinnaapput, illerfiusannguaq iluminni timikkullu qanoq innermik oqaluttuartoq, angerlarsimaffiup qanoq isikkoqarsinnaaneranik sinnattut, sammisaq pillugu titartakkat imaluunniit qiortakkanik assilialiorneq. Sammisaq apeqqutaatillugu pitsaassutsit aamma pitsaanngissutsit imaluunniit tamarmik qitiutinneqarsinnaapput.
  • Siullermik naapeqatigiinnermiit ullualunnguit qaangiunneranni naapeqqinneq ingerlanneqarpat siullermik naapeqatigiinnertulli ilisarititsillutit sammisaqartitsigit. Taarsiullugu pinnguaatinnguammik aallartitsisoqarsinnaavoq.
  • Atortussat sammisassallu nutaat ilisaritikkit ullormilu siullermisut nangnillutit.
  • Meeqqat sammisassaminnut piffisaqarluartikkit aamma oqariartuutaat sunniuteqarfiginagit kiorneqarnissamik imaluunniit tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsisoqarnissaanut piareersimagit.
  • Aallussisinnaaneq ajornakusoorpat unitsiartissinnaavatit pinnguartilaarlugillu, kingorna sammisartik nangissinnaavaat.
  • Naammassinerat paasigukku tamaasa katersukkit.

Siullermik naapeqatigiinnermi saqqummiussinerit uteqqikkit, unitsinnagit naalaarit. Piffissaqarluarnissaq tamarmillu naammassillutik oqalussinnaanissaat isumagiuk.

  • Meeqqat peqatigalugit naappeqatigiinneq siulleq tulliatalu nalilersornissaannut piffissaliigit. Inaarnerit sumut atorneqarnisssaat nassuiaruk aammalu inaarnerit katersorneqarneri qaqugu qanorlu takusinnaagaat oqaluttuariuk.
  • Meeqqat sulianut naammassisaannut piffissamillu atuinerannut qutsavigikkit.

Peqataanerannut akissarsitinnissaat isumaliutigiuk, tassaasinnavoq dvd, assiliarsuaq, arsaq assingusorluunniit.

Naappeqatigiinnerup tullia sioqqullugu inaarnerit qanoq atorneqarnissaat nassuiaruk, atortussiat kikkunnut tunniunneqassanersut aamma illit meeqqat ilanngussaasa qanoq ingerlateqqinneqarsinnaaneri. Naapeqatigeereernerup kingorna sumi suliap sunniutaa malunniutaat pillugit oqaloqateqarsinnaanerat nassuiaruk. Naapeqatigiinnerup kingulliup kingorna qanoq pisoqarnissaa ilisimaasaarutigiuk. Ilaat naapeqatigiinnerit kingorna atortussanik piviusunik takusaqarusussinnaapput, allallu naapeqatigiinnerni peqataanertik naammagalugu.

Meeqqat pisunik paquminartunik oqarsinnaaneri inissaqartikkit. Taamaattoqarpat, misilittakkatik allanut oqaatigerusummatigit qutsavigikkit oqaloqatigiinnerlu nalinginaasumut utertillugu, sammisaq suunersoq aamma inaarnerisa sumut atorneqarnissaat apeqqutaatillugit.

Iluatsitsilluarisi

MIO-miit inuulluaqqusilluta