Meeqqanik inuusuttunillu ilanngutitinneqarneranni najoqqutassat – Ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninneq - MIO.GL
Meeqqanik inuusuttunillu ilanngutitinneqarneranni najoqqutassat – Ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninneq

Tunulequtaa

Najoqqutassiat uku qanoq meeqqat inuusuttullu pissutsini imminnut tunngasuni ilanngutitinneqarneranni ilitsersuutaapput.

Najoqqutassiat ima immikkoortinneqarput:

  1. Ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninneq
  2. Eqimattanngorlugit oqaloqatiginninneq

Najoqqutassiami uani ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi periutsit allaaserineqarput. Meeqqat eqimat-tanngorlugit oqaloqatiginninnernut najoqqutassiat allat nassaassaapput.

Najoqqutassiat MIO’p Meeqqanik isiginninnera ilaatinnagu isiginiarneqarsinnaanngillat, taamaattumik taan-na najoqqutassianit siulliulluni saqqumivoq. Meeqqanik inuusuttunillu suliaqartut imaluunniit meeqqat pil-lugit sulaqartut tamarmik ataatsimoorlutik meeqqanik isiginninnerminnik suliaqarnissaannik innersuuppa-gut, tamanna meeqqqat naapinnerannut, tusaaniarnerannut oqariartuutaasalu paasinissaannut pingaaru-teqarmat.

Nunat assigiinngitsut akornani sammisaq pillugu atuagassiat assigiinngitsut najoqqutassiat suliarinerani isu-massarsiorfiupput, pingaarnertut Antologien Børn som informater, Danmarkimi Børnerådimit saqqummer-sinneqartoq aamma ”Samtaler med børn”, Karen-Asta Bo-mit aamma Ingrid Gehl-imit ilanngutassiarine-qarsimasoq. Najoqqutassiat ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu MIO’p meeqqqanik oqaloqateqartarnermik amerlanerusunik misilittagaqaleriartuaarnerani ineriartortinneqassapput.

Najoqqutassiat inersimasunut ilisimasalinnut, psykologi-mik imaluunniit inunnik isumaginnernermik tunua-qutaqanngikkaluartunut, assigiinngitsunik sulinermut atatillugu peqquteqarlutik meeqqanut ataveqartar-tunut ikiuutaallutillu tapersersuisuussapput.

Aallaqqaasiut – ”Nothing about us without us”

Pissutsini imminnut tunngasuni meeqqat nipaat akuttusuuginnarmik tusaaniarneqartarpoq. Taakku pillugit ullut tamaasa aalajangiisoqartarpoq, meeqqat tusarniarneqaqqaanngitsut. Tamanna ileqqorinngilarput imaluunniit eqqarsaatiginngilluinnartarlugu. Kalaallit Nunanni meeqqanik inuusuttunillu ilanngutititsineq pillugu misilittagaqariartuaarnermut peqatigitillugu najoqqutassiat ineriartortinnissaat neriutigaarput, u-ngasinnerusorlu eqqarsaatigalugu saqqummersillugit allat eqqartuussisoqarnermi, inunnik isuginnittoqar-finni, peqqinnissaqarfimmi aammalu ilinniagaqarnerup iluani suliallit atorsinnaaniassammatigit. Taamatut aamma inatsinik allanngortitsinerni imaluunniit inatsisiliornerni meeqqanik inuusuttunillu ilanngutititsineq tusarniaanerni aalajangersimasumik ingerlanneqartartariaqarpoq.

FN’p meeqqat pillugit isumaqatigiissutaani meeqqat inuusuttullu ilanngutitinneqartarnissaat piumasaqaa-taavoq aamma MIO’p meeqqat pissutsini imminnut tunngasuni tamani ukioqqortussusertik inerisimaner-tillugu aallaavigalugit ilanngutitinneqartarnissaat tunngavigaa.

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput aamma uagut inersimasutut meeqqat inuusuttullu naalaar-nerisigut ilikkagassarpassuaqarpugut. Meeqqat misilittagaat oqaluttuassartaallu aallaavigitillugit isiginnin-nerat isumaallu pillugit naalaarnerat uagut ilisimasanik naleqarluartunik pissarsiffigissavarput.

Periutsimi eqqarsaat tunngaviusoq tassaavoq meeqqat akornusernagit naalaarneqarnissaat imaluunniit oqaatigisaat illit nammineq naleqartitannik, isummannik imaluunniit paasinninninnik akunagit. Uagut iner-simasutut inersimasut allat naapinnerisulli killiliissaagut, kisiannili pisuni assigiinngitsuni qanoq initutiginis-satsinnut imaluunniit maniguunnerunissatsinnut tusarnaaginnartutullu inissisimanissatsinnut ersarinneru-sunik killiliinissarput eqqumaffigissavarput. Eqqarsaat tunngaviusoq taanna ataasiakkaarlugit imaluunniit eqimattanngorlugit oqaloqatiginninnerni tungaviuvoq.

Meeqqanik oqaloqatiginninnerit piuminaatsuusinnaapput unamminartuusinnaallutillu, kisiannili pissarsivi-ullutik. Illuatungaatigut inersimasup najuulluni tusaaniarlunilu pinissaanut piumasarisat ajornaatsuupput illuatali tungaatigut meeqqap paasissutissiissutaasa peqqissaarluni suliarinissaannut aamma paasinissaan-nut piumasaqaatit annertuujullutik, aammalu meeraq ataqatigiissumik annertuallaamik akisussaassusiler-nagu. Peqatigitillugu oqaloqatiginninnerni imaannaanngitsuni akunnattoorfiit assigiinngitsut, siumoorluni isigiuminaassinnaasut, pisut pillugit iliuuseqarsinnaajumalluni eqqarsaatigereersimasassaagaluit takkussin-naasarput.

Ataasiakkaanik oqaloqateqarnermi meeqqap inersimasullu akornanni tatigeqatigiinneq ineriartortinneqar-tariaqarpoq.

Meeqqat inuusuttullu ilanngutitinneqarneranni siunertaq pingaarneq tassaavoq assigiinngitsunik meeqqat tungaanniit isiginnissinnaalernissaq, tamanna amerlanertigut inersimasut isiginninerannit allaasarpoq. Taamaalillutik meeqqat oqariartuutaat meeqqat inuunerannik paasinninnermut, meeqqat eqqarsaataat, misigisimasaat misigissutsillu meeqqap eqqarsaatigisai pillugit paasinninnissamut tunngaviit pilersarput.

Meeqqanik ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnerni inersimasutulli piumasarisat, ataqatigiinnerit imaluunniit meeqqat ataasiakkaat pillugit isikkiviitsigut inissisimanerit aallaavigineqartussat assigiinngitsorujussuusin-naapput, taamaattumik oqaloqatiginninnerup meeqqap oqaaserisaa aallaavigalugu ingerlanneqarnissaa pingaartuuvoq, ajornartorsiut nalinnginnaasoq piinnanngikkaluarlugu. Meeqqap oqariartuutaa oqaluttuari-neqarneranut ataqatigiissillugu isigineqassaaq.

Oqaatsit pingaaruteqartorujussuupput, uagullu nalinginnaasumik oqaatsit meeqqap atorluarsinnaanerusa-tik atorlugit oqalussinnaanissaminnut periarfissinneqartariaqarnerannik isumaqarpugut. Tamatigut qallu-naatuumut aamma kalaallisuumut nutserisoqartassaaq/oqalutseqartassaaq aammalu sapinngisaq naaper-torlugu oqaatsit allat atorlugit periarfissiisoqassaaq. Meeqqat sapinngisamik isummamik misilittakkamillu aninniarneranni oqaatsit aporfittut misigissanngilaat, uagullu inersimasutut inaarutissanik pitsaasunik nas-saarniarnissaq suliassaraarput, kalaallitsut qallunaatullu ingerlanneqarsinnaaniassammata.

MIO-mi 2012 – 2015 anguniakkani aamma killiliussatsini meeqqat eqimattakkaat oqaloqatigineqartussaa-nerat atuarneqarsinnaavoq, assersuutigalugu ilisimasalittut eqimattami marloriarluni – sisamariarluni ataa-tsimiinnerit, ilisimasalittut ataatsimiinneq ataasaq, najugarisani ingerlanneqartussat imaluunniit ataasiak-kaarlugit oqaloqatiginninnerit, meeqqat isumassarsinerisigut, apersuinernut imaluunniit misissuinernut ilaatillugu.

 

MIOp meeqqanik isiginninnera

Meeqqat inersimasutulli naleqarput. Tamanna inersimasut meeqqanik ataqqinnittumik pissuseqartussaa-nerannik aammalu meeqqat immikkut pisariaqartitaa eqqarsaatigineqartassanerannik isumaqarpoq.  MIO isumaqarpoq meeeqqat pitsaanerpaamik inuuneqarnissaannik tuniumallugit, inersimasut piumasaqarnissa-minnut sapiissuseqassasut, killiliisassasut aamma unammilliisassasut.

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput. MIO isumaqarpoq, meeqqat tusaaneqarnertik  aammalu demokratiskiusumik sulinermi akuunertik misigissagaat. Tamanna meeqqat ukioqqortussusertik aamma inerisimassusertik eqqarsaatigalugu aalajangeeqataasasssanerannik isumaqarpoq. Meeqqat oqariartuutaat aamma oqaaserisaat ilumoorunneqassapput aammalu sapinngisaq naapertorlugu tamanna aallaavigalugu iliuuseqartoqartassaaq.

Meeqqat alliartornerat aamma ineriartornerat ataatsimoortutut isigineqassaaq. Tamanna meeraq inuu-nerissuussappat, meeqqap timikkut, tarnikkut, anersaakkut, ileqqorissaarnermut aamma inooqatigiinnermi ineriartornissaata piumasaqaataaneranik isumaqarpoq.

Inersimasut meeqqat peqqissumik toqqisimanermut, asanninnermut, killissaqarnermut aamma akuer-saarneqarnermut attuumassuteqarlutik alliartornissaannut akisussaasuupput. MIO isumaqarpoq meeq-qat ingersimasullu akornanni peqqissumik attaveqatigiinneq, meeqqat imminnut avatangiisiminnullu tun-ngasunik peqqissumik isummersinnaalernissaannut piumasaqaataasoq.

Meeqqap pisariaqartitai siulliussapput. Tamanna, meeqqamut akisussaasup meeraq nakkutigisinnaanngip-pagut pisortat meeqqamut tunngasut, soqutigisaasa atugaasalu eqqanaarneqarnissaannut akisussaasuune-rannik isumaqarpoq. MIO isumaqarpoq siullermeersumik isumanerluuteqartoqarpat iliuuseqartoqartaria-qartoq. Sukkulluunniit meeqqap pisariaqartitai pingaarnerutinneqassapput, angajoqqaat, aningaasaqarneq pissutsillu allat eqqarsaatiginerunagit.

Meeqqat tamarmik qanilaartumik, akuersaartumik aamma pimoorussisumik naapinneqassapput. Meeqqat inersimasullu akornanni tatiginneqatigiileriartornissap ineriartortinnissaa pingaaruteqarpoq. Iner-simasut meeqqat oqariartuutai pillugit oqaloqatigiinnissamut aamma paasinninnissamut imminnut piffissa-qartilluassapput. Inersimasut oqaatsinut naleqqiullugu iliuutsitik ilisimaarisariaqarpaat. MIO isumaqarpoq, inersimasut tamarmik meeqqanut pitsaasumik maligassiuisuusariaqartut.

MIO isumaqarpoq, meeqqap inuunera meeraq pillugu siusinnerusukkut pisimasut, massakkut pisut siunis-sarlu eqqarsaatigalugit ataatsimoorlugit isigineqassasoq.

 

Meeqqanik ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi suleriaaseq

Najoqqutassiat uku nalinginnaasamik oqaloqatigiinnerni, meeqqat tusarniaaffittut akuliutitinneqarneranni, soorlu inooqatigiinnermi suliassanut imaluunniit eqqartuussisoqarnermi tunngasunut naatsorsuussaanngi-nerat erseqqissaatigissallugu pingaartuuvoq. FN’p Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaani immikkoortumi 12-mi meeqqat tusaaneqarnissaminut pisinnaatitaaffeqartoq allassimavoq.

Meeqqanik oqaloqatiginninnissamut pullavipput eqqarsariaasitsinnik aamma suleriaasitsinnik ersersitsisar-mat, MIOp meeqqanik isiginninneranik pissusissamisuuginnartumik tunngaviussaaq.

Meeqqat Meeqqanillu illersuisup akornanni oqaloqatigiinnerit amerlanerit ukiuni siullerni Meeqqat illersui-suannit ingerlanneqartarnissaannut Meeqqat illersuisuata aamma MIOp meeqqat ilisimaasat pillugit paasi-simasaqalernissanik peqquteqarpoq. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu MIOp meeqqanit saaffigineqartar-nissani siunertaraa, naatsorsuutigalugu tamanna assigiinngitsorpassuartigut pisassasoq, soorlu chat, sms, skype aamma inunnut tusagassiuutitigut, tamatumunngalu Meeqqat illersuisuata meqqanik oqaloqatigin-ninnermini meeqqat oqaloqatigisami timikkut naapeqatigiinnerup kililiisannginnissaanik anguniargaqarnera pissutaavoq.

Meeqqat meeraanermut ilisimatuutut imminiunerminnullu ilisimatuujupput. Meeqqap oqaaseriumasaat inersimasup nassuiaaneranik tunngaveqannginnissaat pingaaruteqarpoq, kisiannili meeqqap oqaatigisaasa oqariartuutaasalu inersimasunit paasineqarnissaat. Taamaalillutik pitsaanerpaamik sunniuteqarnissaminnut aalajangeeqataanissaminnullu, ungasinnerusorlu eqqarsaatigalugu namminneq aalajangiisinnaanissamin-nut periarfissinneqassapput.

Meeqqat pissutsini imminnut tunngasunut ilanngutitinneqarneri, taassuma ataani naalaarneqarneri aam-malu ernumassutsiminnik oqaluttuartinneri nutaajuvoq, aammalu meeqqanik naalaarnissamut tusarnaar-nissamullu isummap allanngortinneqarneranut piffissaq sivisooq ingerlasinnaavoq.

 

Piareersarneq 

Inini qaamasuni kajuminnartunniinneq isumassatsialaavoq, aamma meeqqap isaanit.

  • Aallaavittut angajoqqaat akuersitinneqassapput, tulliatullu meeraq

Angajoqqaat meeqqamik oqaloqateqarnissannut akuerseqqaarnissaat isumagiuk. Tamatuma kingorna meeraq akuersitillugu. Meeqqap pisariaqartitaa aallaavigalugu, angajoqqaanit akuersissummik peqartinnak meeraq nammineerluni saaffiginnippat qanoq iliornissat pillugu isummernissat pisariaqarpoq.

  • Illit nammineq pullaviit eqqumaffigiuk

Nakooqatigiinnerup equngasinnaanera peqqutigalugu meeqqap naapinnerani pullavik nalinginnaasumut naleqqiullugu pullavimmik allamik peqarnissaq pingaartuuvoq, immaqa maniguunnerulluni imaluunniit naalaarnerulluni.

  • Atortussanik piareersimatitsisariaqarnerit isumaliutigiuk

Qanoq innerminnik oqaluttuaatigalutik titartaanissaannut imaluunniit pinnguarnissaanut periarfissaqarnissaq isumassatsialaassaaq. Meeraq paasilluarnerujumallugu aperisarsinnaavutit imaluunniit oqaluttuarisaannik itisiliisillugit.

  • Oqalutsimik pisariaqartitsisoqarpa?

Oqaloqatigiinnerup oqaatsit suut atorlugit ingerlanneqarnissaa pillugu ilimasuutit naleqqussarnissaat eqqanaarneqassapput.

Mmeeqqat tamarmik kalaallisut aamma qallunaatut pisariaqartinneqarpallu tuluttut oqalunnisaminnut periarfissaqarnissaat MIOp aallaavigaa. Oqalutsimik ilaqaraanni pisoq qeratasutut ilersinnaavoq, taamaattumik oqaloqatigiilaarnissamut piffissaliisinnaavutit, taamaalillusi tamassi qasukkassaasi.

  • Angajoqqaat peqataanissaannut qanoq isumaqartoqarnersoq isumaliutigiuk

Angajoqqaat allalluunniit inuup toqqissisimaffiup najuunnissaa ajunngila? MIO-mi tunngaviusumik isumaqarpugut oqaloqatigiinnermi inersimasunik najuuttoqarnissaa meeqqamit aalajangerneqassasoq, kisiannili piffissap ingerlanerani inersimasut aninissaannik qinnuigineqarnissaanut periarfissaqassasoq. Meeraq oqaloqatiginninnerup siorna, oqaloqatiginninnermi aammalu kingorna inummik toqqissimaffiusumik ilaqarnissaminut periarfissaqartuartariaqarpoq aammalu meeraq oqaloqatigiinnermi inersimasumik ilaqarnissaanik inattarparput. Oqaloqatigiinnerli sioqqullugu MIOp inersimasut peqataanerat pillugu  tunngaviusumik isumaa oqaluttuareqqaartarparput.

 

Oqaloqatiginninneq

  • Qanoq inissisimanerit erseqqissaruk

Meeqqap oqaloqatiginninnermi suut oqaluttuarissaneraat apeqqutaatillugu – meeraq paasissutissiisutut, apeqqutit meeqqap akissuteqarfigiumasai – meeraq ilitut imaluunniit illit meeraq apersussanerit – meeraq iliuuseqartutut, illit meeqqap oqaloqatiginissaanut inissisimanerit tulluarsassavat. Meeqqap oqalunnissaa inissaqartiguk.

  • Oqaloqatigiinnissamut annerpaamik minuttit 30-t piffisaliutikkit

Meeqqap ukioqqartussisa apeqqutaatillugu minuttinik 30-niit sivisunerusumik aallussiuarsinnaaneq ajornakusoorsinnaavoq. Meeraq suli ingerlaqqikkusukkaluartoq oqaloqatigiinneq sivisunerpaamik minuttinik 30-nik sivisussuseqartariaqarpoq. Oqaloqatigiinneq pitsaasuusoq itisuujusorlu nalilerukku, assersuutigalugu meeraq titartaaqatigalugu, minuttinik 60-inik piffissaliigit. Mobilivit kalerrisaarutaa nipaarutitissinnaavat, taamaalillutit nalunaaqutaq nakkutiginnginniasagakku.

  • Atassuteqarnerup ineriartortinnissaa piffissaleruk

Inuit marluk akornanni ataqatigiinneq nakooqatigiittuusinnaavoq, aamma meeqqap inersimasullu akornanni oqaloqatigiinneq pineqaraangat, taamaattumik ilisareqatigiinnerup aamma tatigeqatigiinnerup angunissaa pingaartuuvoq. Inuit alaannut tamanna sivikkissinnaasarpoq, allanulli sivisunerusinnaalluni. Oqaloqatigiinnq aallartitikkuminnaappat, piuminartunik, ammasunik piviusunillu apeqquteqarit. Meeqqat minneruusut eqqarsartaatsiminni isigisatik attorsinnaasatillu aallaavigisarpaat, taamaattumik pinnguarnissaq imaluunniit titartaanissaq piffissaqartiguk.

Meeqqanut atuartunut anginerulaartunut aperisoqarsinnaavoq:

  • atuarfimmi suut nuannaraagit?
  • atuareeraangavit sulerisarpit?
  • atuakkanik atuartarpit?
  • timersorneq nuannaraajuk?
  • kina ikinngutiginerpaaviuk?

Meeraq ammartinniarlugu oqaloqatiginninnerit amerlanerunissaannik pisariaqartitsisoqarsinnaavoq.

  • Oqaloqatigiinneq uummaarissumik ingerlatiguk

Oqaloqatigiinneq sioqqullugu qanoq inaarneqarnissaa aalajangerneqarsinnaanngilaq, aatsaat piffissap ingerlanerani meeqqap inersimasullu akornanni pisoq erseqqississaaq. Sunilluunniit paasissutissiisinnaaneq inissaqartiguk, taamaalilluni ajornartorsiutip suuneranut nutaamik isikkiviliisinnaammat. Inersimasup meeqqamik naalaarnissaq annerpaamillu eqqumaffiginnissaq suliassaraa..

  • Meeqqap oqaaseqaatai upperikkit, kisianni apeqquteqarsinnaavutit

Meeraq, inuttulli allatulli, pisoq pillugu paasinninnissaminut misigissuseqarnissaminullu pisinnaatitaavoq. Misigisaq ilumoornersoq imaluunniit kukkusuunersoq illit nalilissanngilat, kisiannilu apersuuteqarfigalugu.  Oqaloqatigiinnermi sammisat misigissuseqarfigineqarsinnaasut oqallisiginissaat pitsaasuusinnaapput, meeqqallu pisoq pillugu paasinninnera suli taamaannersoq tusarnaarlugu. Misigissutsip sumit takkuttuunera sunillu pilersimanera ilisimassallugu pingaaruteqarpoq. Meeraq ilisaqqunnartumik misigissuseq aallaavigalugu iliuuseqassaaq. Kisianni misigissuseq ataqatigiinnermut ilaassaaq aammalu allanit kalerriutit, meeqqap oqaloqatiginerata ingerlanerani itisuumik oqallisiginissaannut pingaaruteqartut paatsoorneqarfiusinnaapput imaluunniit kukkusumik nassuiaaserneqarsinnaallutik.

  • Apeqqutit apeqqutigeqqissinnaavatit, allanngortillugilli

Meeqqap ukiui inerisimassusialu apeqqutaatillugit, meeqqat minnerusut meeqqanut anginerusunut naleqqiullutik oqaatsit nalunngisaat nalinginnaasumik ikinnerupput. Taamaattumik oqaaluttarnerput apeqquteqartarnerpullut meeqqap oqaluttuaanut pingaaruteqarput. Taamaattumik meeqqap sumik aperiniarnerit paaserpianngippagu misilillugu apeqqut assigiinngitsunngorlugu apeqqutigiuk.

  • Oqaloqatiginninnerup ingerlanerani kalerriuteqarnissamut pisussaassanerlutit isumaliutigiuk

Meeraq tamatigut siulliullugu eqqarsaaatigisaruk, allaanngitsoq. Qanoq pisoqarnissaa nalornigukku aalajangernissat utaqqissutissavat, “aqagussamut eqqarsaatigiuk”. Misilittagaqafigigukku attaveqarfigisartakkanni, nipangiussisussaatitaanerit unioqqutinnagu, ajornartorsiut oqaatsit nalinginnaasut atorlugit eqqartoruk. Meeqaq ajoquserneqarsinnaasutut isigigukku imaluunniit ajoqusereersimappat, aallaavittut inunnik isumaginninnermi oqartussanut kalerriuteqarnissannut pisussaatitaavutit. Allakkatigut kalerriuteqarsinnaavutit imaluunniit oqaluttuarnikkut. Kinaassutsit isertuunneqarnissaa imaluunniit atit taassanerlugu nammineq qinissavat.

  • Paasissutissanik angajoqqaanut ingerlatitseqqinneq?

Paasissutissat sorliit angajoqqaanut ingerlatinneqassanersut aamma illit suliaqartutut suut illit meeqqallu akunnissiinniitinneqassanersut isumaliutigikkit. Meeqqap assersuutigalugu innarlerneqarsimasinnaanera pasitsaanneqarsimappat, suleqatinnik oqaloqateqartariaqarputit, aammalu qanoq iliuuseqartarnissamut ersarissumik ilussinni peqartariaqarpusi. Pisut ilaanni angajoqqaat akuunerat pasitsaanneqarsimasinnaasarpoq, taamaattumik akuliutsinneqannginnissaat pitsaasuuvoq, kisiannili pisuni allani meeqqamut iluaqutaasinnaasumik angajoqqaat paasissutissinneqarsinnaapput.

  • Oqaloqatiinnerup naammassinera piffissaleruk

Minuttit kingulliit marluk – tallimat meeqqap ilimasuutaasa naammassineqarsimanerisa eqqanaarnissaanut atukkit, sumillu maanna pisoqarnissaanik oqaluttuullugu.

  • Tapersiisoqarsinnaanera isumagiuk

limasuutit pillugit allakkiorsinnaavutit. Allakkani taakkuni meeqqap inersimasullu ataatsimeereernermi kingornatigullu suut ilimagisinnaaneraat allaaserineqassaaq. Soorlu aamma meeqqap inersimasullu sumut saaffiginninnissamut periarfissaat allaaserineqassasut, assersuutigalugu meeraq qisuarialissagaluarpat imaluunniit assigisaannik pisoqarpat. Oqaloqatinnereerneup kinguninngua meeqqqap imaluunniit ilaqutariit siunnersorneqarnissaminnut imaluunniit katsorsartinnissinnut innersuunneqassanersut isumaliutigiuk.