Meeqqat Qqaaseqartartuat

Aviâja Egede Lynge 40-nik ukioqarpoq, socialantropolog-itullu Edinburgh University-mi ilinniarnikuulluni. Aviâja perorsaanermut tunngasumik antropologiimi, ineriatorneq aamma ilinniarneq, inuiaqatigiinnermik ilisimatusaat aammalu attaveqaqatigiinneq Ilisimatusarfimmi ilinniartissimavai. Ilisimatusarnermut siunnersuisoqatigiit Global Leadership School of Indigenous Women ilaasortaaffigivaa aammalu Columbia University-mi Human Rights Advocates Program-mi ilinniarnikuullugu.

Aviâja ilaquttanilu Nuummi najugaqarput. Aviâjap tunngaviusumik pingaartinnerpaasai tassaapput meeqqat tamarmik atugarissaarnissaat, nammineq kinaassuseqarnissamut pisinnaatitaaffik qanorluunniit tunulequtaqaraanniluunniit, taavalu ilikkartitaanissamut ilinniartitaanissamullu pisinnaatitaaffik.

Aviâja Meeqqat Oqaaseqartartuatut atorfeqalerpoq Juni 2015-mi, ukiut pingasut Meeqqat Oqaaseqartartuat atorfeqassalluni, sivitsorneqarnissaanut periarfissaqarpoq.

Meeqqat Oqaaseqartartuat sulerisarpa

Meeqqat Oqaaseqartartuat suliassaraa Naalagaaffiit Peqatigiivisa Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaat malillugu meeqqat inuusuttullu inuiaqatigiinni soqutigisaat isumannaatsumik siuarsaasumillu aallutissaat.

Meeqqat Oqaaseqartartuat ukiuni pingasuni atorfinitsinneqarpoq, sivitsorneqarnissaanik periarfissaqartinneqarluni. Meeqqat Oqaaseqartartuanik atorfinitsitsiniarnermi atorfinitsitseriaaseq naliginnaasoq Naalakkersuisut qinersimavaat malinniarlugu, Ilaqutariinnermut, Peqqissutsimut aamma Ilinniartitaarnermut Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu ingerlanneqarsimalluni.

Meeqqat Oqaaseqartartuat iliuusissai:

  • Meeqqat inuusuttullu pisinnaatitaaffiinik aamma maalaarutaanik aqqutissaannik siunnersorlugit aqqutissiuullugillu.
  • Angajoqqaat meeqqat pisinnaatitaaffiinik aamma maalaarutaanik aqqutissaannik siunnersorlugit aqqutissiuullugillu.
  • Pisortatigut aamma namminerisamik sulliviutillit siunnersorlugit aqqutissiuullugillu.
  • Naalagaaffiit Peqatigiivisa Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaat naapertorlugu inatsisitigut isumannaatsumik meeqqat inuusuttullu sullinneqarnerat qulikkiissallugu
  • Pissutsit meeqqanut inuusuttunullu tunngasut nalilersussallugit
  • Meeqqanut inuusuttunullu tunngasunik paasissutissanik katersineq
  • Meeqqanut inuusuttunullu tunngasunik paasissutissanik ingerlatitseqqiineq
  • Inuiaqatigiinni oqallinnerni peqataaneq aamma meeqqat inuusuttullu kajumissaartarlugit peqataaqqullugit
  • Meeqqat atugarisaat nakussassarlugit suliniutinik siunnersuusiorneq

Meeqqat Oqaaseqartartuat inunnik ataasiakkaanik tunngassutilinnik aalajangersaasinnaanngilaq, kisianni oqaaseqarsinnaatitaavoq pisinnaatinneqarlunilu paasissutissanik meeqqat atugarisaannut attuumassutilinnut pisortani namminersortunilu sullissiviini isersinnaatitaalluni.

Meeqqat Oqaaseqartartuat, Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit kiisalu Meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissiviat nammineerluni ingerlasuuvoq taamaattumik pisinnaatitaaffeqarluni oqaaseqarsinnaatitaanermik. Meeqqat Illersuisuat Pisortanut naleqqiullugu pisussaaffeqarpoq meeqqat inuusuttullu nipaannik oqaaseqassalluni.

Meeqqat Oqaaseqartartuat, Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit kiisalu Meeqqat pisinnaatitaaffiinik sullissiviat pilersinneqarpoq marsip aallaqqaataani 2012-imi, Inatsisartut inatsisaat nr. 11 ulloq 22. november 2011 naapertorlugu atulersinneqarmat Meeqqat Illersuisuat aamma Meeqqat pillugit Siunnersuisoqatigiit.

Meeqqat Illersuisuat 2012-2015

Kalaallit Nunaanni Meeqqat Illersuisuat siullerpaaq Aaja Chemnitz Larsen-iuvoq. Aaja kandidatitut (cand. Scient. Adm.) ilinniarsimasimavoq ullumikkullu Folketingimi ilaasortaalluni.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassanik, sinimmik isumassorneqarnissamillu pisariaqartitsipput: Meeqqat timikkut, tarnikkut, anersaakkut, inuuniarnikkullu ineriartorniassagunik pitsaasunik atugassaqartinneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat ullumi ulloqeqqanut sutorpa?

Meeqqat pisinnaatitaaffii nalunngiligit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat asanninermik misigitippiuk? Meeqqat Innalermat atuffappiuk, ullaakkut makeqatigaajuk, aneernerani malinnaaffigaajuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat illaqatiginissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Eqqaamallugu meeqqat qimalerukku asallugu eqitaarnissaa kunilaarnissaalu.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat atuarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutillu piginnaatitaaffeqarput: Eqqaamaviuk, meeqqavit ullumi suna ilinniarsimaneraa pillugu oqaloqatigissallugu?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Illit pisariaqartitatit tunulliuppigit meeqqavit pisariaqartitai salliutillugit?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Meeqqat oqaloqatiginerani ”Qanoq isumarpit?”-mik aperinissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Ullumi meeqqat nersualaassallugu pakkutissallugu eqqaamaviuk?