Meeraanermi imminut toquttarneq pinaveersaartinneqartariaqarpoq

2025-mi imminut toquttut 50-iupputt, taakkunani inuusuttut meeqqallumi arlaqarput. Piffissani 2018-imiit 2025-mut aatsaat taamak amerlatigipput. Kisitsisit assut annernarput.

Taamaattumik Atassut Inatsisartuni juunip 11-at oqallitsitsiniarnera qujanarpoq, taannalu qulequtserneqarsimavoq ” Imminut toquttarnermut peqqutaasinnaasut suunersut, inuiaqatigiinnilu akisussaaffik qanoq inissisimanersoq pillugu Inatsisartunut apeqquteqaat aallaavigalugu oqallisissiassatut siunnersuut.” Partiillu ”ilisimatuussutsikkut ilisimasat katersorneqassapput, peqqutaasinnaasullu allat misissorneqassallutik”-mik siunnersuuteqarnera torrappoq.

Inuit aliasuttut allatut iliuusissaaruttut qanoq ikiorsinnaanerigut misissortuarneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Meeqqat Oqaaseqartartuata, Stina Sværdip, naqissuserusuppaa inuiaqatigiinni ilisimariikkatta atorluarnissaat – massakkullu iliuuseqartariaqartugut.

Meeraanermi aarlerinaatit

2026-mi apriilip ingerlanerani nalunaarusiaq “Imminut toquttarneq pillugu Nunatsinni Nakorsaaneqarfiup ukiumoortumik nalunaarusiaa 2025” saqqummerpoq. Tassani nunatta nakorsaanerata ilaatigut naatsumik imminut toquttarnermut aarlerinaatit eqqaavai:

“Imminut toqunnerup tarnikkut nappaateqarnermut, siornatigut imminut toqoriarsimanermut aanngajaarniutinillu- ilaatigut imigassamik atornerluinermut attuumassuteqarajunnera, nunani tamalaani ilisimatusarnerup takutippaa, (Turecki & Brent, 2016; WHO, 2023) […] Issittuni naggueqatigiit inuit akornanni inuttut atukkatigut ilungersuuteqarnerup, tamatumunngalu atatillugu kinguaassiuutitigut innarligaanerup, annaasaqarnerup inuiaqatigiinnilu ajattugaanerup pingaaruteqarnerat uppernarsineqarportaaq (Kirmayer et al., 2007; Seidler et al., 2023). Issittumi inuiaqatigiinni naggueqatigiinnilu inunni meeraanermi atukkat ilungersunartut, kinguaassiuutitigut innarligaanerup, inuttut inooqatigiinnermi ajattugaanerup, annaasaqarnerup inuiaqatigiinnilu sukkasuumik allanngoriartortoqarnerata aaqqissuussaanikkullu pissutsitut pisooqataasutut pingaaruteqarnerinik, ilisimatusarneq tikkuussivortaaq (Kirmayer et al., 2007; Leenaars et al., 2013; Seidler et al., 2023).”

2025-mi septembarimi imminut toquttarneq pillugu ajornartorsiut MIO-p ajornartoornertut isigineqassasoq oqaatigaa. Ajornartorsiut pisariusorujussuuvoq assigiinngitsorpassuarnik peqquteqarluni ilaatigut tarnikkut ajornartorsiorneq, sumiginnarneqarneq, nakuuserneq, angerlarsimaffimmi imigassamik ikiaroornartunillu atornerluineq, inuiaqatigiinni naligiinnginneq aammalu eqqortumik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsineq.

Imminut toqunnermut peqqutaasorpassuit meeraanermiilli aallaaveqarput – imaluunniit nalaanneqarsinnaasarput: tarnikkut napparsimaneq, sumiginnarneqarneq, nakuuserneq, kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarneq, angerlarsimaffimmi imigassamik ikiaroornartunillu atornerluineq ”meeraanermilu sakkortusinnaasut” allat.

Taamaattumik pinaveersaartitsineq aallartinniarutsigu meeqqaniit aallartissaagut: meeqqat inuusuttullu tarnikkut nappaataasinnaasunut misissorneqarnissaat katsorsarneqarnissaallu qulakkiissavarput. Sumiginnaaneq, kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorneq, angerlarsimaffimmi imigassamik ikiaroornartumillu ajornartorsiuteqarneq meeraanermilu sakkortusinnaasut allat pinaveersaartissavagut. Taakkualu aamma tassaapput FN-ip Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi artikel 19-imi, 24-mi 34-milu pisinnaatitaaffiusut.

Imigassaq peqqutaangaatsiartarpoq

Nalunaarusiap naggasernerani nunatta nakorsaanera allappoq imminut toquttarnermut ”imigassaq annertuumik pisooqataavoq”:

“Imminut toquttuni paasissutissanik pissarsiassaqartuni imminut toquttut tamarmik imigassartorsimapput. Imigassap periataartarneq annertusitittarpaa, naliliisinnaaneq annikillisittarpaa eqqarsaqqaaranilu sakkortuumik iliortarneq sakkortusitittarlugu, nunanilu tamalaani misissuinernit imminut toqunnissamut aarlerinaatitut pingaarutilittut uppernarsineqarpoq. Nunatsinni pissutsit; aalakoorniutigalugu imigassartortarneq imigassartornermullu atatillugu ajornartorsiutit suli annertunerujussuat tunngavigalugu, imigassamik ajornartorsiuteqalersinnaanerup pitsaaliornissaa imminut toquttarnermik pitsaaliuinissamut ilaavoq.

Paasisat taakku, inunnut ataasiakkaanut tunngatillugu pitsaaliuinerup aaqqissuussamik suliniutinut qaninnerulersillugu atassusernissaanik pisariaqartitsinermik ikorfartuipput. 2025 imigassaq aalakoornartoq pillugu ukiuni arlalinni politikkimi ilisimatuussutsikkut paasisanik tunngaveqartumi innersuussutit (Peqqissutsimut Inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoqarfik, 2025), imigassap pissarsiarineqarsinnaaneranik killilersuineq, akitigut nalimmassaaneq, ussassaarinerup inerteqqutaanissaa katsorsartinnissamullu neqerooruteqarnerup nukittorsarnissaa ilanngullugit, imminut toquttarnermik pitsaaliuinermut atatilugu, tamarmik toqqaannartumik naapertuupput.”

Taamaattumik nunatta nakorsaaneqarfiata naggasiutigalugu oqaatigaa:

“Nunatsinni Imminut toquttarnermik pitsaaliinermi inunnik ataasiakkaanik nakorsaaneq anigoruminaatsumillu nalaatalinnut tarnikkut ikiueqqaarneq kisimik tunngavigineqarsinnaanngillat. Pisortaqarfiit akimorlugit aaqqissuussamik iliuuseqarnernik, tatisimaneqarnermik imigassamut attuumassuteqartumik annikillisitsisunik, najukkani inuiaqatigiinni illersuutaasinnaasunik nukittorsaasunik, anigoruminaatsunik tassanngaannaq nalaataqarnermi eqqarsaqqaarani iliuuseqartoqarsinnaaneranik annikillisaasunik ilaqartariaqarput.”

Innersuussutit

Meeqqat Oqaaseqartartuata, Stina Sværdip, MIO-llu sukannersumik Naalakkersuisunut Inatsisartunullu kaammattuutigaat:

  • Imminut toquttarnerup meeraanermiilli pinaveersaartinniarlugu iliuusissat pisariaqartut ingerlatissagaat:

    • Meeqqat inuusuttullu tarnikkut nappaatinut misissorneqarnissaat katsorsarneqarnissaallu qulakkiissagaat,
    • Meeqqat inuusuttullu sumiginnagaanermut, kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarnermut, angerlarsimaffimmi imigassamik ikiaroornartumillu atornerluffiusunut sakkortusinnaasunullu allanut illersorneqarnissaannut iliuusissanik tamanik iliuuseqassasut.
  • Nunatta nakorsaaneqarfiata naggasiutaanut ersarissunut iliuuseqassasut aammalu:

    • ”imigassamik pinaveersaartitsineq imminut toqunnissamut pinaveersaartitsinermut attuumassuteqarnera” nassuerutigissagaat
    • “Imigassaq aalakoornartortalik pillugu ukiunut arlalinnut politikkissamut, ilisimatusarnermit tunngavilimmut” oqallinnerup 2026-mi ukiaanerani ataatsimiinnissami oqallinnissap aallarteqqinneqarnissaa, aammalu nuna tamakkerlugu imigassaq pillugu politikkiliornissamut pisussaaffilissasut.

 

 

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassanik, sinimmik isumassorneqarnissamillu pisariaqartitsipput: Meeqqat timikkut, tarnikkut, anersaakkut, inuuniarnikkullu ineriartorniassagunik pitsaasunik atugassaqartinneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat ullumi ulloqeqqanut sutorpa?

Meeqqat pisinnaatitaaffii nalunngiligit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat asanninermik misigitippiuk? Meeqqat Innalermat atuffappiuk, ullaakkut makeqatigaajuk, aneernerani malinnaaffigaajuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat illaqatiginissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Eqqaamallugu meeqqat qimalerukku asallugu eqitaarnissaa kunilaarnissaalu.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat atuarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutillu piginnaatitaaffeqarput: Eqqaamaviuk, meeqqavit ullumi suna ilinniarsimaneraa pillugu oqaloqatigissallugu?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajooqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaasuupput, kisianni angajoqqaat tamanna isumagisinnaanngippassuk naalagaaffik ikiuutissaaq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Meeqqat oqaloqatiginerani ”Qanoq isumarpit?”-mik aperinissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Ullumi meeqqat nersualaassallugu pakkutissallugu eqqaamaviuk?