Ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninneq

Najoqqutassiat meeqqat inuusuttullu imminnut ilanngutitinneqarnissaannut ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi.

Tunuliaqutaa

Najoqqutassiat uku qanoq meeqqat inuusuttullu pissutsini imminnut tunngasuni ilanngutitinneqarneranni ilitsersuutaapput.

Najoqqutassiami uani ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi periutsit allaaserineqarput. Meeqqat eqimat-tanngorlugit oqaloqatiginninnernut najoqqutassiat allat nassaassaapput.

Najoqqutassiat MIO’p Meeqqanik isiginninnera ilaatinnagu isiginiarneqarsinnaanngillat, taamaattumik taan-na najoqqutassianit siulliulluni saqqumivoq. Meeqqanik inuusuttunillu suliaqartut imaluunniit meeqqat pil-lugit sulaqartut tamarmik ataatsimoorlutik meeqqanik isiginninnerminnik suliaqarnissaannik innersuuppa-gut, tamanna meeqqqat naapinnerannut, tusaaniarnerannut oqariartuutaasalu paasinissaannut pingaaru-teqarmat.

Nunat assigiinngitsut akornani sammisaq pillugu atuagassiat assigiinngitsut najoqqutassiat suliarinerani isu-massarsiorfiupput, pingaarnertut Antologien Børn som informater, Danmarkimi Børnerådimit saqqummer-sinneqartoq aamma ”Samtaler med børn”, Karen-Asta Bo-mit aamma Ingrid Gehl-imit ilanngutassiarine-qarsimasoq. Najoqqutassiat ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu MIO’p meeqqqanik oqaloqateqartarnermik amerlanerusunik misilittagaqaleriartuaarnerani ineriartortinneqassapput.

Najoqqutassiat inersimasunut ilisimasalinnut, psykologi-mik imaluunniit inunnik isumaginnernermik tunua-qutaqanngikkaluartunut, assigiinngitsunik sulinermut atatillugu peqquteqarlutik meeqqanut ataveqartar-tunut ikiuutaallutillu tapersersuisuussapput.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassanik, sinimmik isumassorneqarnissamillu pisariaqartitsipput: Meeqqat timikkut, tarnikkut, anersaakkut, inuuniarnikkullu ineriartorniassagunik pitsaasunik atugassaqartinneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat ullumi ulloqeqqanut sutorpa?

Meeqqat pisinnaatitaaffii nalunngiligit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat asanninermik misigitippiuk? Meeqqat Innalermat atuffappiuk, ullaakkut makeqatigaajuk, aneernerani malinnaaffigaajuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat illaqatiginissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Eqqaamallugu meeqqat qimalerukku asallugu eqitaarnissaa kunilaarnissaalu.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat atuarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutillu piginnaatitaaffeqarput: Eqqaamaviuk, meeqqavit ullumi suna ilinniarsimaneraa pillugu oqaloqatigissallugu?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajooqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaasuupput, kisianni angajoqqaat tamanna isumagisinnaanngippassuk naalagaaffik ikiuutissaaq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Meeqqat oqaloqatiginerani ”Qanoq isumarpit?”-mik aperinissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Ullumi meeqqat nersualaassallugu pakkutissallugu eqqaamaviuk?