Ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninneq
Najoqqutassiat meeqqat inuusuttullu imminnut ilanngutitinneqarnissaannut ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi.
Tunuliaqutaa
Najoqqutassiat uku qanoq meeqqat inuusuttullu pissutsini imminnut tunngasuni ilanngutitinneqarneranni ilitsersuutaapput.
Najoqqutassiami uani ataasiakkaarlugit oqaloqatiginninnermi periutsit allaaserineqarput. Meeqqat eqimat-tanngorlugit oqaloqatiginninnernut najoqqutassiat allat nassaassaapput.
Najoqqutassiat MIO’p Meeqqanik isiginninnera ilaatinnagu isiginiarneqarsinnaanngillat, taamaattumik taan-na najoqqutassianit siulliulluni saqqumivoq. Meeqqanik inuusuttunillu suliaqartut imaluunniit meeqqat pil-lugit sulaqartut tamarmik ataatsimoorlutik meeqqanik isiginninnerminnik suliaqarnissaannik innersuuppa-gut, tamanna meeqqqat naapinnerannut, tusaaniarnerannut oqariartuutaasalu paasinissaannut pingaaru-teqarmat.
Nunat assigiinngitsut akornani sammisaq pillugu atuagassiat assigiinngitsut najoqqutassiat suliarinerani isu-massarsiorfiupput, pingaarnertut Antologien Børn som informater, Danmarkimi Børnerådimit saqqummer-sinneqartoq aamma ”Samtaler med børn”, Karen-Asta Bo-mit aamma Ingrid Gehl-imit ilanngutassiarine-qarsimasoq. Najoqqutassiat ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu MIO’p meeqqqanik oqaloqateqartarnermik amerlanerusunik misilittagaqaleriartuaarnerani ineriartortinneqassapput.
Najoqqutassiat inersimasunut ilisimasalinnut, psykologi-mik imaluunniit inunnik isumaginnernermik tunua-qutaqanngikkaluartunut, assigiinngitsunik sulinermut atatillugu peqquteqarlutik meeqqanut ataveqartar-tunut ikiuutaallutillu tapersersuisuussapput.