SILARSUARA

Meeqqat Illersuisuata sulissutigaa meeqqat inuusuttullu ajunnginnissaat. Meeqqat inuusuttullu pisinnaatitaaffeqarput. Pisinnaatitaaffeqarneq isumaqarpoq inersimasut isumagissagaat pitsaasumik inuuneqarnissaq, ajortunut illersorneqarnissaq pisariaqartileraannilu ikiorneqarnissaq.

Taamaammat Meeqqat Illersuisuata Aviâja Egede Lyngep meerarpassuit inuusuttorpassuillu oqaloqatigisarpai Kalaallit Nunaanni angalagaangami, Nuummiluunniit MIO’p inissisimaffiani. Meeqqat inuusuttullu pitsaasut oqimaatsullu pillugit oqaloqatigisinnaavai.

Meeqqat inuusuttullu amerlasuut apeqqutissaqarput ikiorneqarnissaminnilluunniit pisariaqartitsillutik, uanilu Silarsuara-mi sammisat amerlasuut atuarsinnaavatit meeraanermut inuusuttuunermullu tunngasut,
pisariaqartikkukkulu, ilisimasat ikiorneqarnissarlu, paasisaqarfiginerorusullugit nassaarisinnaavatit.

Amerlanerpaatigut meeqqamut inuusuttumullu inuuneq nuannerpoq ajunngillunilu. Amerlasuut nuannaarput, ikinnguteqarput pitsaasunillu ilaqutaqarlutik. Ilaannikkulli artorsarsinnaasarpugut nikallugasinnaasarlutalu.

Nikallungasinnaavutit ajortunik assigiinngitsunik nikallortitsisunik misigisaqaruit. Immaqa asanninneq pillugu aliasuuteqarputit pimmatigineqarlutilluunniit. Immaqa persuttaaneq imigassamilluunniit atornerluineq angerlarsimaffinni misigivat. Immaqa aamma nikallungavutit angajoqqaatit avissimammata imaluunniit nalunngisat toqusimammat.

Amerlasoorpassuit peqqutaasinnaapput nikallunganermut. Artorsaraanni pingaaruteqarpoq eqqaamassallugu ajunngisseqqissinnaaneq – taamatulluunniit misigisimanngikkaluaraanni. Pingaaruteqarpoq arlaannut oqaluttuarissallugu suna misiginerlugu, qanorlu innersutit.

Imaassinnaavoq aamma ajunngeqqinnaartutit, nuannaartutit, ikinnguterpassuaqartutit immaqalu peeraqartutit. Imaassinnaavoq atuarfimmi angerlarsimaffinnilu ajunngitsutit. Imaassinnaavoq apeqqutit assigiinngitsunut tunngasut taamaallaat uani akissutissarserusukkitit.

Taamaammat uani nittartakkami sammisat assigiinngitsut aamma atuarsinnaavatit, meeraalluni inuusuttuulluniluunniit artornartunut tunngasut, kisiannili aamma pisinnaatitaaffitit pitsaasut, soorlu assersuutigalugu illersorneqarneq pitsaasumillu inuuneqarneq.

Meeqqat tamarmik pitsaasumik inuuneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassanik, sinimmik isumassorneqarnissamillu pisariaqartitsipput: Meeqqat timikkut, tarnikkut, anersaakkut, inuuniarnikkullu ineriartorniassagunik pitsaasunik atugassaqartinneqarnissartik pisinnaatitaaffigaat.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat ullumi ulloqeqqanut sutorpa?

Meeqqat pisinnaatitaaffii nalunngiligit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat asanninermik misigitippiuk? Meeqqat Innalermat atuffappiuk, ullaakkut makeqatigaajuk, aneernerani malinnaaffigaajuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Meeqqat illaqatiginissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat nerisassat, sinik isumassorneqarnerlu pisariaqartippaat: Eqqaamallugu meeqqat qimalerukku asallugu eqitaarnissaa kunilaarnissaalu.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Meeqqat atuarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutillu piginnaatitaaffeqarput: Eqqaamaviuk, meeqqavit ullumi suna ilinniarsimaneraa pillugu oqaloqatigissallugu?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajooqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaasuupput, kisianni angajoqqaat tamanna isumagisinnaanngippassuk naalagaaffik ikiuutissaaq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Meeqqat oqaloqatiginerani ”Qanoq isumarpit?”-mik aperinissaa eqqaamaviuk?

Meeqqat pisinnaatitaaffii ilisimavigit?

Angajoqqaat meeqqamik inuunerissaarnissaannut akisussaanerpaapput: Ullumi meeqqat nersualaassallugu pakkutissallugu eqqaamaviuk?