Inuusuttut nunatsinni imminut toquttarnermut pinaveersaartitsinissamik innersuussutaat
Nunatsinni imminut toquttarneq nunarsuarmi qaffasinnerpaanut ilaavoq ukiunilu kingullerni 50-ni qaffasissumi inissisimajuarsinnarpoq. Ukioq 2005-miit ukiumoortumik imminut toquttarnerit 29-it aamma 62-it akornanniissimapput. Imminut toqoriaraluartut amerlassusaat aamma imminut toqunnissamik eqqarsaateqartut amerlapput, tamanna takutinneqarpoq politiit ukiumoortumik nalunaarusiaanni, aamma takuneqarsinnaavoq imminut toqunnissamik sioorasaarisut ukiuni kingullerni qaffassimasut 832-niit 1309-mut.
Kisianni pineqartut, tassa imaappoq imminut toqunnissamik ajornartorsiortut ukkatarineqarpianngillat: tassaasut inuusuttut.
Tamannalu pivoq, naak taakkorpiaasut, ilisimagaat sunarpiaq pineqarnersoq: Qanoq misiginarnersoq qajannartutut aliasuttutullu inissisimalluni qanorlu ittumik ikiorserneqarunik ikiorluarneqarnerussanersut.
Upernalersumi 2022-mi aalajangerpunga, inuusuttunik oqaloqateqartariaqartugut nunap immikkoortuini assigiinngitsuneersunik apersuilluta, paasiniarlugu qanoq isumaqarnersut, imminut toqunnissamik pinaveersaartitsissagutta susoqartariaqarnersoq. Inuusuttullu aperalugit, isumaat naapertorlugit suut ikiuutaasinnaanersut inuk ajornartoorfimminiitillugu.
Iluarsartuullugu pilersaarusiaq qulequ- taqartipparput: ”Qamani”.
Nalunaarusiaq tunngavilerneqarpoq inuusuttut eqimattatut suleqatigisimasatta suleqatiginerisigut, oqaaseqartinneqaramik tusarnaarneqarlutillu. Inuusuttut namminerisamik oqaluusererusutatik Qamani-mi ukkatarivaat, inersimasut oqaluusererusutaat pinnagit.
Periusissatut atorneqarsimasut, inuusuttunut inuunermilu inissisimaffiannut naleqqussagaapput. Sammisamut pullavik tassaavoq alapernaanneq, ammaneq, soqutiginninneq aamma ataqqinninneq. Inuusuttut aperinngilagut aalajangersimasumik akissutisinissarput siunertaralugu, inuusuttut apersorpavut nammineq inuunerminnik ilisimatuujummata.
Suliassara inatsisitigut tunngavilersugaasoq tassaavoq Meeqqat Illersuisuattut nalilissallugu Nunatsinni meeqqat inuusuttullu inuunermi atugassarititaat. Inatsimmi aalajangersakkat Naalagaaffiillu Peqatigiit meeqqanut
isumaqatigiissutaat aallaavigalugit takuniartussaavara uppernarsarlugillu ilumut Nunarput Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaat Meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngasut malinneraat.
Neriuutigaarput iluarsartuullugu pilersaarusiami Qamani-mi sakkugalugu inuusuttut tusarliussaat pisortanullu innersuussutaat ingerlateqqinnerini, naalakkersuinikkut akisussaasunut pisortanullu, taamalilluta inuusuttut inuuniarnerminni atugassarititaat suliarineqarniassammata aamma oqaluuserine- qarlutik naggataatigullu allannguinernik pitsaasunik pilersitsinermik kinguneqarsinnaajumaassalluni.
Una nalunaarusiaq aalajangiisartunut aamma inuiaqatigiinnut ataatsimoor tumik saaffiginnippoq Nalunaarusiap imarivaa inuusuttut imminut toqqut tarneq pillugu tusarliukkumasaat. Tusarliukkumasattut nalunaarusiaat saniatigut aamma Qamani najoqqu taralugu allanik marlunnik sanaartor toqarsimavoq:
- Qamani iluarsartuullugu pilersaarusiap periusia tunulequtaalu.
- Suliap ingerlarnani inuusuttunik immiussat, tusarliukkumasaallu filmiliarinerat.
Inuusuttut peqataasimasut matumuuna annertuumik qutsavigerusuppakka misilittakkaminnik siunnersuutigiumaakkaminnillu suliaqarnerminni avitseqatigimmatigut. Uummammik pisumik tatiginnissimanersi qujassutigingaarparput, inuunissinni nalaatarisimasasi sakkortunerpaat pillugit qunusuillusi avitseqatigisimagatsigut. Neriuppugut inuusuttut oqaasertalerlugit saqqummiussaat pisinnaatitaaffimminnut nukittorsaataajumaartut.
Meeqqanut, Inuusuttunut, Ilaqutariinnut Peqqinnissamullu Naalakkersuisoq Mimi Karlsen immikkut qujaffiginiarpara, imminut toquttarnermut iliuusissatut pilersaarusiulernermi suliap ingerlarnganik allannguisimanera pillugu, taamaalilluta inuusuttut nammineq innersuussutaat ilanngunneqarsinnaanngormata. Qujanaq inuusuttut tusarnaarakkit.
Naggataatigut inuit ataasiakkaat suliffeqarfiillu qujaffiginiarpassi, MIO tapersersorsimagassiuk suliaq sioqqullugu ingerlanitsinnilu.
Ilissi ikiuinersi pisimanngitsuuppat suliaq iluatsissimassanngikkaluarpoq.
Asannittumik inuulluaqqusillunga
Aviâja Egede Lynge
Meeqqat Illersuisuat
Una toorlugu nalunaarut atuaruk.
Nalunaarutip tunulequtaa
Naalakkersuisut upernaakkut 2023-mi naatsorsuutigaat imminut toqunissamik pinaveersaartitsinikkut nutaamik pilersaarusiamik saqqummersitsissalluni. Iluarsartuullugu pilersaarusiap Qamani-p tunuliaqutaa tassaavoq inuusuttut namminerisamik ilanngukkusutaannik tunniussaqassalluni, taamaalilluni imminut toquttarnerup takussutissaanerata ukkatarineqarnera tarnikkut ikiortariaqarnermut pingaarnerusumik nuutsissallugu.
Una toorlugu tunuliaqut atuaruk.