MIO aamma Tilioq: Angajoqqaat innarluutilimmik meerartallit annertuumik ikiortinnissaminnik atorfissaqartsitsipput
Inatsisartut majip qulingani eqqartulerpaat Inatsimmut allannguutissaq, inuit innarluutillit ikiorserneqarnissaannut tunngasoq, tamanna isumaqarpoq, angajoqqaat, innarluutillip nakkutiginnittui aamma ilaquttat innarluutilimmik meerartallit aamma pisinnaatitaaffigivaat ikiorserneqassallutik. MIO aamma Tilioq siunnersuut annertuumik taperserpaat.
Meeqqat innarluutillit meeqqat akornanni eqimattani ajortianerpaapput. Taamaattoq angajoqqaat innarluutilimmik meerallit immikkut ittumik ajortianerat qaqutigiuinnaq ersarissarlugu oqaatigineqartarpoq. Angajoqqaat takkua ulluinnarni unammillernartunik arlalinnik naapitaqartarput, ernumassutinillu nanertuuteqartarlutik amerlasuutigullu qasunaqisumik oqartussanut sorsuttariaqartarlutik, tarnikkut peqqissutsiminnut aserorsaataaqisumik, ajornerpaamillu pisoqartillugu artorsaatissinneqartutut qisuariarsinnaallutik, PTSD, isumatsassimangaarneq il.il. Angajoqqaat amerlasuutigut nukitik sorsunnerminnut atortarpaat, meeqqatik ikiorusukkaluarnermik, pisinnaatitaaffigimmassuk, atuarfinni, pisortani aamma napparsimaveqarfimmi.
”Ernumagilluinnarpara, angajoqqaat innarluutilimmik meerartallit ikiortinnissaminnut neqeroorfigitittanngimmata, naak atorfissaqartikkaluarlugu. Angajoqqaat tarnikkut peqqinngippata aamma unammillernartuminnut neqeroorfigitittanngippata ikiortinnissaminnut, taava tarnikkut ajutoorataarsinnaapput, tamannalu soorunami meeqqap atugassarititaannut akornutaalissalluni.
Meeraq immikkut ittumik ikiortinnissaminut tapersersorneqartariaqarlunilu isumassuisuminit qanigisaminik annertungaatsiartumik pisariaqartitsivoq, angajoqqaajusullu imaluunniit ilaqutariinni ilaasortaasut allat, meeqqap naammagisaannik tapersersuisinnaanngippata, taava meeqqap atugarissaarnera pitsaanngitsumik inerneqarluni sunnertissaaq”, Meeqqat Illersuisuat Aviâja Egede Lynge oqarpoq.
Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqanut Isumaqatigiissutaat ersarikkaluaqaaq angajoqqaat ilaqutaasullu allat innarluutilimmik meerartallit ikiorserneqarnissaat pillugu neqeroorfigineqarnissaat pillugu ersariffaarissumik tikkuartuigaluarpoq. Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqanut Isumaqatigiissutaat malinniarlugu tassani, Kalaallit Nunaat pisussaaffeqarpoq ilaqutariinnut innarluutilimmik meerartalinnut pisariaqartitsineq naapertorlugu ikiorsiisoqassasoq, tassani aamma pineqarpoq psykolog`imik ikiorserneq, aningaasatigut annaasaqarnermi taarsiivigitissinnaaneq aamma aningaasatigut tapersersuisinnaaneq, tarnikkut ilinniartinneqarneq aamma eqimattat tapersersuisut. Tamatumani aamma pineqarput ilaqutariinni meeqqat allat, taakkumi aamma eqqugaasinnaammata angajoqqaavi assigalugit, annertuumik sunnertissinnaammata qatanngutitut arnatut imaluunniit angutitut. Qatannguteqarsimappata meeqqamik innarluutilimmik.
Inatsisini atuuttuni Naalagaaffiit Peqatigiit innersuussutaat akuerineqanngillat. Tamanna pissutigalugu Meeqqat Illersuisuat aamma Inuit Innarluutillit Illersuisuat inatsisissamik allannguutissatut siunnersuut assut nuannaarutigaat, tamanna allanngortinneqassammat.
“Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi assut amigaatigineqarpoq inunnut innarluutilinnut ikiorsiisarneq, tassani angajoqqaat innarluutilimmik meerartallit periarfissinneqanngimmata ikiorserneqarnissamik neqeroorfigissallugit. Tilioq´mi angajoqqaanik arlalinnik naapitaqartarpugut, tarnikkut sunnertissimaqisut meeqqamut innarluutilimmut angajoqqaajunertik pissutigalugu ikiortinneqassanatillu, naak pisinnaatitaaffigalugu. Inatsisit atuuttut taamaallaat neqeroorpoq ilaqutariinnut innarluutilimmik meerartarlinnut oqilisaassinertalimmik neqeroorsinnaallutik, tamannalu naammanngilluinnarpoq. Meeqqanut innarluutilinnut qulakkeerinnissinnaasariaqarpugut ajunnginnerpaamik inerisarnissaa, sungiusarnissaa aamma avatangiisitigut isumassorneqarnissaa eqqarsaatigalugu, aatsaallu taamaaliorsinnaalluta, tamarmik ikiorserneqarpata, imaappoq meeqqat pineqartut angajoqqaavi allallu ikiuisut tamarmiullutik pisariaqartitaminnik ikiorserneqartariaqarput” taamatut oqarpoq Innarluutillit Illersuisuat Anja Hynne Nielsen.
Tilioq aamma MIO ersarissarpaat Innarluutilinnut isumaqatigiissutip tunngavii qanoq pingaaruteqartigisut, makkua pillugit:
- Tamakkiisumik pitsaanerpaamillu peqataaneq akuutitsinerlu
- Meeqqat ineriartornissaminnut periarfissaat kinaassusaallu
- Inunnguuseralugu inuttut ataqqinassuseq aamma inuttut immikkuussuseq ataqqineqassasoq
- Assigiinngissuseq assigiinngisitaarnerlu ataqqillugulu akuerineqarnissaa
- assigiinngissitsisoqassanngitsoq
- Naligiimmik periarfissaqartitaaneq
Innarluutillit isumaqatigiissutaata tunngavii meeqqanut inuusuttunullu atuutissappata, inuunertik tamakkiisumik peqataaffigalugulu akuutinneqassappata naligiimmillu atugassaqartitaallutik, taava innarluutilinnut inatsisaasut aamma tamanna tarrarsorfigalugu imaqassaaq. Ilinniarsimassutsikkut uppernarsarneqareersimavoq, siusissumik aallartikkaanni, s.a. atuarusunnginneq aamma pisinnaatitaalerneq, sungiusarneq, eqqarsartaatsikkut sungiusarneqarneq pingaaruteqarluinnarput. Siusittumik iliuusissatigut aamma angajoqqaajusut pingaarutilerujussuupput. Angajoqqaat innarluutilimmik meerartallit periarfissinneqarsinnaapput s.a. angerlarsimaffimmi sungiusarnermik, atuarusussuseerunnermi sukkasuumik ajornanngitsumillu tapersiiallanneq aamma timikkut tarnikkullu peruluttoqartillugu annertuumik meeqqap ineriartornissaannut kinaassusaannullu periarfissiisussaavoq, tamannami meeqqap ineriartorneranut tapertaassammat, aamma ilaqutariit tamarmiusut inissisimaffiinut pitsanngorsaataasinnaalluni.
Meeqqat Illersuisuat aamma Innarluutillit Illersuisuat qinikkat kajumissaarpaat ataatsimut isiginninneq atoqqullugu aammalu ilaqutariit tamarmiusut atorfissaqartitaat ukkatareqqullugu, siunnersuut majip qulingani Inatsisartuni oqaluuserineqalerpat. Kajumissaarutigivaat, Inatsisartut siunnersuummut taperseeqqullugit aammalu ukkatereqqullugu, siunnersuutigineqartoq angajoqqaanut meeqqamik innarluutilinnut tunngammat.
Asannittumik inuulluaqqusillunga
Med kærlig hilsen
Aviâja Egede Lynge
Meeqqat Illersuisuat
Børnetalsmand